Teknisten aineiden opetuksen taso ja laatu

Teoriaa I

https://www.tekninenopettaja.net/blogi

• Teknisen työn arvostus peruskoulussa – lääke teknologiateollisuuden osaajapulaan
  • Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen hallituksen edustajat kirjoittavat Turun Sanomien Lukijoilta palstalla (18.10.2023) Teknisen työn arvostuksesta peruskoulussa sekä osaavien teknologiateollisuuden osaajien puutteesta.
  • peruskoulussa tapahtuvan opetuksen roolin ja ohjauksen merkittävänä koska se vaikuttaa oppilaiden koko opintopolkuun aina työelämään asti.
• https://yle.fi/a/74-20064686 Petu Partanen, 15, tekee frakkia, korjaa haitaria ja takoo – opettajat ehdottavat kouluihin uutta oppiainetta
  • Suomessa on jo vuosia oltu huolestuneita siitä, että teollisuus ei saa eläköityvien kädentaitajien tilalle nuoria osaajia. Esimerkiksi teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä noin 130 000 uutta teknologiaosaajaa.
  • Teknisten aineiden opettajat (TAO) puolestaan ehdottavat uutta oppiainetta peruskouluihin ja lukioihin parantamaan oppilaiden kädentaitoja sekä teoreettista tekniikan alan tuntemusta. Oppiaineessa yhdistyisivät tekninen työ ja teknologia.
• Käsityön kansallinen arviointitutkimus julkaistu - tyttöjen ja poikien välinen ero osaamisessa kasvanut
  • Diat https://www.tekninenopettaja.net/docs/kasityon_arviointitutkimuksen_esittelytilaisuuden_diat_10.5.2023.pdf
    • Tiedollinen osaaminen / taidollinen osaaminen / Asenteet ja käsitykset oppiainetta kohtaan
    • Tytöt parempia kuin pojat. Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta huolestuttava muutos/kehityssuunta
    • Tyttöjen asenteet ovat laskeneet 4 % ja poikien 8 % vuodesta 2014.
    • Opetuksen järjestämistapaa tulee arvioida uudelleen siten, että se soveltuu toteutettavaksi käsityön erilaisissa oppimisympäristöissä ja siten, että se tarjoaa kaikille mielenkiintoisia, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia oppilaan omat lähtökohdat ja valinnan mahdollisuudet huomioiden. Oppimisympäristöjen kehittämistyössä olisi kuunneltava laaja-alaisesti ennen kaikkea perusopetuksen opettajia kuin myös käsityön opettajankoulutuksen asiantuntijaryhmiä.
    • oppituntien määrä vastaisi opetussuunnitelman perusteiden mukaisia keskeisiä sisältöalueita ja opetuksen tavoitteita.
  • https://edition.fi/ainedidaktinen-tutkimusseura/catalog/view/kasityon-arviointitutkimus/629/2137-1
• https://ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/suomi-on-luopumassa-peruskoulun-tekniikan-opetuksesta
• https://www.tekninenopettaja.net/blogi/734-puuteollisuus-ry-kalevassa https://www.tekninenopettaja.net/docs/Peruskouluun_ja_lukioon_on_luotava_tekninen_tyo_ja_teknologia-oppiaine%20_%20Kaleva_.pdf
• https://tekijalehti.fi/2022/10/11/hannu-siltala-tekninen-tyo-on-rikki/

Tutkittua varhaiskasvatuksesta (ISSN 2737-3665) / Pienten lasten käsityöt – mahdotontako? Virpi Yliverronen University Lecturer, Department of Teacher Education (Rauma)

• Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Juutinen ym. 2021): Ilmaisun monet muodot
• panostus ilmaisun eri muotoihin vaihteli
• Käsityöllinen ilmaisu ja käsityökasvatus todettiin kaikilla mittareilla arvioituna ilmaisun monet muodot–oppimisen alueesta heikosti tai korkeintaan välttävästi toteutuvaksi.
  • harvemmin kuin kuukausittain tai ei koskaan.
  • Viikoittain käsitöitä arvioitiin tehtävän 11 prosentissa vastauksista.
  • Lasten omaehtoisen käsityöllisen toiminnan arvioitiin tapahtuvan vielä harvemmin.
• Varhaiskasvatuksen laatu arjessa -selvityksessä (Repo ym. 2019) käsityötä ei mainittu lainkaan.
• Käsityö on osa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) kirjattuja opetuksen yhteisiä tavoitteita
• Säännölliset ja suunnitellut tilanteet toteutuvat varhaiskasvatuksessa pääosin oikein hyvin, paitsi käsityökasvatuksen osalta, missä suunnitelmallinen toiminta toteutui yli puolen (54 %) mukaan kohtalaisesti tai huonommin.
• Kuinka käsitöiden tekemisen voisi tuoda osaksi arkisia tilanteita ja leikkiä (Hope 2008) samalla tavoin kuin vaikkapa piirtämisen tai palapelien kokoamisen?
  • Tämän voisi toteuttaa yksinkertaisesti tarjoamalla lasten vapaaseen käyttöön ja helposti saavutettavaksi käsityömateriaaleja ja työvälineitä samoin kuin päiväkodeissa on tarjolla kyniä ja papereita. (Yliverronen 2019, 64.)
  • Juutisen ym. (2021, 103) selvityksessä kävi ilmi, että vain 35 % vastaajista arvioi käsityön toteutuvan leikkitilanteissa hyvin ja neljännes katsoi sen toteutuvan huonosti tai erittäin huonosti.
• Käsityö on luonteeltaan integroivaa, ilmiölähtöistä sekä käytännöllisen ajattelun taitoja kehittävää toimintaa (Yliverronen 2019, 19).
• Käsityökasvatuksen materiaalien ja työvälineiden riittävyyden arvioitiin olevan kohtalaista tai huonompaa. (Juutinen ym. 2021, 110–113.)
• pienten lasten käsitöitä pystytään toteuttamaan varsin pienen työvälinekokoelman avulla, niiden vain tulee olla hyvälaatuisia, turvallisia ja lasten käteen sopivia.
• Käsityö vs askartelu
  • muovailu, askartelu ja rakentelu
• Oikeus käsitöihin
  • Inkeri Ruokonen (2020) perustelee taide- ja taitokasvatuksen välttämättömyyttä
  • konkreettisen tuotteen valmistaminen, mahdollisuuden materiaalien tunnun ja työstettävyyden kokeilemiseen, monipuoliseen oppimiseen, tietojen omaksumiseen, taitojen harjoitteluun sekä omiin ajatuksiin ja tunteisiin liittyvään viestintään.
  • saksien tai vasaran käytön, käsin ompelun alkeiden tai huovuttamisen avulla kehitetään niin kutsuttua yleistä kätevyyttä eli arjessa ja opiskelussa tarvittavia hienomotorisia taitoja (Grissmer ym. 2010)
  • Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on ajattelun lähtökohta, ja erilaiset ilmaisun keinot tarjoavat väylän ajattelun näkyväksi tekemiseen. Ajattelutaitojen kehittyminen

Käsityön mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Annika Tavasti https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152193/Tavasti_Annika.pdf?sequence=1

• vahvistaa leikin, osallisuuden ja toimijuuden toteutu-

mista päiväkodin arjessa

• varhaiskasvatuksen arjen tarjoavan run-

saasti tilanteita, joissa käsityömenetelmiä käyttäen voidaan rikastuttaa leikkiä ja mah- dollistaa lapsen osallisuutta.

• Varhaiskasvatussuunnitelma. kädentaitojen kehittämien / elämysten ja onnistumisen ilon tuottaminen / aistitoimintojen ja -herkkyyden kehittäminen / havainnoinnin ja luovuuden kehittäminen / avaruudellisen hahmottamisen kehittäminen / motoristen taitojen kehittäminen / ajattelun herättäminen: oivallukset, kokemukset ja elämykset oppimisen pohjana (Karppinen 2009, 58.)
• Aineiston analysointi
  • osaaminen ja näppäryys ovat arjessa hyödynnettävää perustaa. Napitukset, letitykset, solmimiset ja rakenteiden hahmottaminen sekä prosessien ymmärrys
  • Työkasvatus kehittää itsenäisyyttä ja omatoimisuutta. (Virkki 2015, 45.)
  • Kierrätys- ja luonnonmateriaaleja, sillä hävikkiä syntyy lapsen itse kokeillessa ja oivallusten kautta oppiessa. Monipuolisten materiaalien kirjo.
  • tietoisilla materiaalivalinnoilla vahvistetaan lasten aktiivisuutta, maailmaan tarttumista ja leikin monipuolisuutta. Keskeneräisyys ja epämääräisen muotoiset puupalat ruokkivat leikkiä ja mielikuvitusta voimakkaammin kuin ”valmiiksi leikityt” teollisesti valmistetut palikat.
  • Digiorientoituneessa ajassammekin lapset ovat innoissaan nikkaroinnista, rakentamisesta sekä lelujen valmistamisesta, kunhan saavat tilaisuuden käsillä tekemiseen.
• Osallisuuden taito
  • Käsityökasvatus tavoittelee tekemisen iloa, ajattelun ja oivalluksen heräämistä, kehon kuvan hahmottumista, motorista harjaannusta sekä omien taitojen tutkimista ja tunnistamista.
  • Jokapäiväisiä harjoittelun kohteita olevan toisen kuuntelun, jakamisen ja oman vuoron odottamisen. Kyseessä ovat Kankaan (2016) mukaan osallisuuden toimintatavat ja taidot, eivät ominaisuudet tai lapsen kokemukset.

Teoriaa II

https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/15527/nbnfioulu-202005212133.pdf?sequence=1 Koskela Essi ja Kämäräinen Saana / Käsityökasvatus varhaiskasvatuksessa

• yhteinen ja monimateriaalinen käsityö / kokonainen ja ositettu käsityö
• käsityökasvatus on merkittävää lapsen kehitykselle, kasvamiselle ja oppimiselle.
  • Tärkeää ei ole vain lopputuloksena syntynyt tuotos, vaan sen aikaansaamat kokemukset, tulkinnat ja merkitykset
• Kuinka vähäistä sen osuus on työssämme varhaiskasvatuksessa.
  • Oletamme, että käsitöiden näkymättömyyteen vaikuttaa se, että opettajat eivät koe hallitsevansa riittävästi tietotaitoa niiden opettamiseen
  • ettei koulutuksessa käsitellä riittävästi käsityökasvatusta etenkään siitä näkökulmasta, miten * sitä voisi käytännössä varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa toteuttaa. Collins (2016)
• Ihatsun (2006) mukaan teollistumisen aikakaudella on syntynyt pelko siitä, että uusi teknologia

tulee korvaamaan käsityöllisen toiminnan ja käsityötuotteet.

• Käsityökasvatus
  • 4.2 Käsityökasvatuksen nykypäivä
    • Käsityö oppiaineena on suurelta osin kadonnut maailmalta erilaisista syistä johtuen tai on integroitu muihin aineisiin, olematta oma oppiaineensa Pöllänen (2009, 2020)
    • taito- ja taideaineiden rahoitusta ollaan viime vuosikymmenien aikana leikattu säästövaatimuksien vuoksi, eikä taito- ja taideaineiden asema ole yleisesti ottaen tasa-arvoinen muihin alueisiin.Karppinen (2005b)