Teknisten aineiden opetuksen taso ja laatu

Teoriaa

https://www.tekninenopettaja.net/blogi

• Teknisen työn arvostus peruskoulussa – lääke teknologiateollisuuden osaajapulaan
  • Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen hallituksen edustajat kirjoittavat Turun Sanomien Lukijoilta palstalla (18.10.2023) Teknisen työn arvostuksesta peruskoulussa sekä osaavien teknologiateollisuuden osaajien puutteesta.
  • peruskoulussa tapahtuvan opetuksen roolin ja ohjauksen merkittävänä koska se vaikuttaa oppilaiden koko opintopolkuun aina työelämään asti.
• https://yle.fi/a/74-20064686 Petu Partanen, 15, tekee frakkia, korjaa haitaria ja takoo – opettajat ehdottavat kouluihin uutta oppiainetta
  • Suomessa on jo vuosia oltu huolestuneita siitä, että teollisuus ei saa eläköityvien kädentaitajien tilalle nuoria osaajia. Esimerkiksi teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä noin 130 000 uutta teknologiaosaajaa.
  • Teknisten aineiden opettajat (TAO) puolestaan ehdottavat uutta oppiainetta peruskouluihin ja lukioihin parantamaan oppilaiden kädentaitoja sekä teoreettista tekniikan alan tuntemusta. Oppiaineessa yhdistyisivät tekninen työ ja teknologia.
• Käsityön kansallinen arviointitutkimus julkaistu - tyttöjen ja poikien välinen ero osaamisessa kasvanut
  • Diat https://www.tekninenopettaja.net/docs/kasityon_arviointitutkimuksen_esittelytilaisuuden_diat_10.5.2023.pdf
    • Tiedollinen osaaminen / taidollinen osaaminen / Asenteet ja käsitykset oppiainetta kohtaan
    • Tytöt parempia kuin pojat. Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta huolestuttava muutos/kehityssuunta
    • Tyttöjen asenteet ovat laskeneet 4 % ja poikien 8 % vuodesta 2014.
    • Opetuksen järjestämistapaa tulee arvioida uudelleen siten, että se soveltuu toteutettavaksi käsityön erilaisissa oppimisympäristöissä ja siten, että se tarjoaa kaikille mielenkiintoisia, mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia oppimiskokemuksia oppilaan omat lähtökohdat ja valinnan mahdollisuudet huomioiden. Oppimisympäristöjen kehittämistyössä olisi kuunneltava laaja-alaisesti ennen kaikkea perusopetuksen opettajia kuin myös käsityön opettajankoulutuksen asiantuntijaryhmiä.
    • oppituntien määrä vastaisi opetussuunnitelman perusteiden mukaisia keskeisiä sisältöalueita ja opetuksen tavoitteita.
  • https://edition.fi/ainedidaktinen-tutkimusseura/catalog/view/kasityon-arviointitutkimus/629/2137-1
• https://ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/suomi-on-luopumassa-peruskoulun-tekniikan-opetuksesta
• https://www.tekninenopettaja.net/blogi/734-puuteollisuus-ry-kalevassa https://www.tekninenopettaja.net/docs/Peruskouluun_ja_lukioon_on_luotava_tekninen_tyo_ja_teknologia-oppiaine%20_%20Kaleva_.pdf
• https://tekijalehti.fi/2022/10/11/hannu-siltala-tekninen-tyo-on-rikki/

Tutkittua varhaiskasvatuksesta (ISSN 2737-3665) / Pienten lasten käsityöt – mahdotontako? Virpi Yliverronen University Lecturer, Department of Teacher Education (Rauma)

• Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Juutinen ym. 2021): Ilmaisun monet muodot
• panostus ilmaisun eri muotoihin vaihteli
• Käsityöllinen ilmaisu ja käsityökasvatus todettiin kaikilla mittareilla arvioituna ilmaisun monet muodot–oppimisen alueesta heikosti tai korkeintaan välttävästi toteutuvaksi.
  • harvemmin kuin kuukausittain tai ei koskaan.
  • Viikoittain käsitöitä arvioitiin tehtävän 11 prosentissa vastauksista.
  • Lasten omaehtoisen käsityöllisen toiminnan arvioitiin tapahtuvan vielä harvemmin.
• Varhaiskasvatuksen laatu arjessa -selvityksessä (Repo ym. 2019) käsityötä ei mainittu lainkaan.
• Käsityö on osa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) kirjattuja opetuksen yhteisiä tavoitteita
• Säännölliset ja suunnitellut tilanteet toteutuvat varhaiskasvatuksessa pääosin oikein hyvin, paitsi käsityökasvatuksen osalta, missä suunnitelmallinen toiminta toteutui yli puolen (54 %) mukaan kohtalaisesti tai huonommin.
• Kuinka käsitöiden tekemisen voisi tuoda osaksi arkisia tilanteita ja leikkiä (Hope 2008) samalla tavoin kuin vaikkapa piirtämisen tai palapelien kokoamisen?
  • Tämän voisi toteuttaa yksinkertaisesti tarjoamalla lasten vapaaseen käyttöön ja helposti saavutettavaksi käsityömateriaaleja ja työvälineitä samoin kuin päiväkodeissa on tarjolla kyniä ja papereita. (Yliverronen 2019, 64.)
  • Juutisen ym. (2021, 103) selvityksessä kävi ilmi, että vain 35 % vastaajista arvioi käsityön toteutuvan leikkitilanteissa hyvin ja neljännes katsoi sen toteutuvan huonosti tai erittäin huonosti.
• Käsityö on luonteeltaan integroivaa, ilmiölähtöistä sekä käytännöllisen ajattelun taitoja kehittävää toimintaa (Yliverronen 2019, 19).
• Käsityökasvatuksen materiaalien ja työvälineiden riittävyyden arvioitiin olevan kohtalaista tai huonompaa. (Juutinen ym. 2021, 110–113.)
• pienten lasten käsitöitä pystytään toteuttamaan varsin pienen työvälinekokoelman avulla, niiden vain tulee olla hyvälaatuisia, turvallisia ja lasten käteen sopivia.
• Käsityö vs askartelu
  • muovailu, askartelu ja rakentelu
• Oikeus käsitöihin
  • Inkeri Ruokonen (2020) perustelee taide- ja taitokasvatuksen välttämättömyyttä
  • konkreettisen tuotteen valmistaminen, mahdollisuuden materiaalien tunnun ja työstettävyyden kokeilemiseen, monipuoliseen oppimiseen, tietojen omaksumiseen, taitojen harjoitteluun sekä omiin ajatuksiin ja tunteisiin liittyvään viestintään.
  • saksien tai vasaran käytön, käsin ompelun alkeiden tai huovuttamisen avulla kehitetään niin kutsuttua yleistä kätevyyttä eli arjessa ja opiskelussa tarvittavia hienomotorisia taitoja (Grissmer ym. 2010)
  • Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on ajattelun lähtökohta, ja erilaiset ilmaisun keinot tarjoavat väylän ajattelun näkyväksi tekemiseen. Ajattelutaitojen kehittyminen