Opetus: Maantieto

7. lk

Planeetat ja taivaankappaleet

Aurinkokunnan planeetat

Planeetta	Etäisyys [AU]	Halkaisija [km]	d/ d(Maa)
Merkurius	0.39	4879	0.38	https://astronomy.stackexchange.com/questions/20307/how-is-mercury-tidally-locked-if-the-ratio-is-not-11
Venus	0.72	12104	0.95	https://solarsystem.nasa.gov/planets/venus/in-depth/#otp_rings
Maa	1	12756	1.00
Mars	1.52	6792	0.53	https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_mountains_on_Mars
Jupiter	5.2	142984	11.21	https://duckduckgo.com/?q=jupiter+poles&t=ffab&iax=images&ia=images
Saturnus	9.54	120536	9.45	https://en.wikipedia.org/wiki/Saturn%27s_hexagon
Uranus	19.2	51118	4.01	https://science.howstuffworks.com/46008-uranus-explained.htm
Neptunus	30.06	49528	3.89	https://www.historyofinformation.com/detail.php?entryid=4464

Vuorokausi, vuosi, vuodenajat

Maapallon pyörimisakseli on 23,5 astetta (66,5 astetta) kallellaan ekliptikaan nähden. Ekliptika on se taso, jossa planetat pyörivät Auringon ympäri.

Maapallon pyörimisakseli sojottaa aina samaan suuntaan (prekessio, nutaatio). Kesä/ kesä.

• Sideerinen vuosi: 365,2564 d. Aurinko (tähdet?) on samassa suunnassa
• Anomalistinen vuosi: 365,2596 d. Maa--Auringon lyhin piste (periheli).
• Trooppinen vuosi: 365,2422 d. Ma on samassa asennossa Aurinkoon nähden.

Joka 4. vuosi karkausvuosi -> oik. karkauspäivä. Karkaussekunti.

Vuorokausi

• Sideerinen vrk: 23h 5min 04s
• Aurinkovuorokausi pikkaisen pidempi

Seisaukset

• Kesäpäivänseisaus 21. tai 22. 6.
• Talvipäivänseisaus 21. tai 22. 12.

Tasaukset

• Kesäpäiväntasaus 20. tai 21. 3.
• Talvipäiväntasaus 22. tai 23. 9.

Hämärä

• Porvarillinen hämärä
• Nauttinen hämärä
• Astronominen hämärä

Kartat

Kartta on yksinkertaistettu kuva (eli malli) maastosta. Mittakaava.

Karttaprojektiot huijaavat. Voidaan säilyttää mm.

• suunta
• pinta-ala: Robinsonin projektio
• muodot: Mercatorin projektio
• etäisyys

Kartan neljä osaa

• leveyspiirit (paralleel): päiväntasaaja 0, kravun kääntöpiiri (23,5 N) ja kauriin kääntöpiiri (23,5 S).
• pituuspiirit: Greenwichin 0-meridiaani.

Koordinaatit. Suomessa 1970-2005 kartastokoordinaattijärjestelmä KKJ. Sitten WGS84-projektio. Pyörähdysellipsoidin parametrit muuttuivat

Lapin kolmiomittaus/ Andien 1 asteen mittaus. Struven ketju 1816--1855.

Valtameret, mantereet ja maanosat

Afrikka, Tyyni ja Intian. Afrikka, Australia, Euraasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka ja Etelämanner.

Merkitse karttaan. Kanaalit, kanavat:

• Englannin kanaali
• Suezin kanaali
• Panaman kanava

Salmet:

• Beringin salmi
• Bosporin salmi
• Cookin salmi
• Draken salmi
• Falklandin salmi
• Floridan salmi
• Gibraltarin salmi
• Korean salmi
• Magalhãesin salmi
• Singaporen salmi
• Taiwanin salmi
• Tanskan salmet

Järvet, sisämeret

• Baikaljärvi
• Itämeri
• Kaspian meri
• Keltainen meri
• Laatokka
• Lake Superior
• Michigan-järvi
• Mustameri
• Punainen meri
• Victoriajärvi
• Välimeri

Lahdet

• Adenin lahti
• Biskajanlahti
• Bengalin lahti
• Guineanlahti
• Hudsonin lahti
• Jamesin lahti
• Kalifornian lahti
• Meksikon lahti
• Persianlahti
• Riian lahti

Mannerlaatat

https://reflected857668995.wordpress.com/2021/06/28/acts-of-geopoetry/amp/?s=09

Aikaskaala https://www.youtube.com/watch?v=QDqskltCixA

• 4.54 mrd: maapallon synty
• 4.6 - 4 mrd: hadean-aika (kreik, maanalainen)
• 4.0 - 2.5 mrd mrd: arkeeinen (kreik, akuperä) kallioperä: maankuori jähtynyt riittävästi mannerten syntymiseen. Paljon vulkaanista toimintaa. Graniitti-kivi syntyi
• laattatektoniikka alkoi 3.5 - 3 mrd vuotta sitten
• 2.5 - 0.541 mrd: proterotsooinen (P-suomi, Karjalan liuskeet, Svekofenniinen kallioperä, rapakivigraniitti). Aika ennen monimutkaista elämää. Suurin tunnetuin jääkausi (cryogenian) lumipallomaa,
  • kerrosintruusiot. Nämä noin 2 490 - 2 440 ja 2 000 miljoonaa vuotta sitten Maan sisäosista purkautuneet kivisulat
  • repeytyminen. arkeeinen kallioperä alkoi repeytymään noin 2 450 miljoonaa vuotta sitten. Syntyneistä repeämistä purkautui kivisulaa
  • kohti työntyvät mannerlaatat. Svekofenniset liuskealueet muodostuivat, kun arkeeista mannerta ympäröivään mereen (Oulu-Kuopio-Joensuu linjan eteläpuolinen kallioperämme oli tuolloin vielä muodostumatta) kertyi paksuja kerrostumia ja siihen syntyi kohti työntyvän mannerlaatan vaikutuksesta vulkaanisia saarikaaria.
  • Vuorijonopoimutuksessa

8. lk

1. kulttuuripiirit

Mielikuvat kulttuupiireistä:

• Arvot, uskonto, kielet, historian vaikutus
• Henkiset kulttuuritekijät: kieli, uskonto jne.
• Aineelliset kulttuuritekijät: rakenukset (arkkitehtuuri), ruoka, taide
• Luonnonolojen vaikutus kulttuuripiirien syntyyn: joet, järvet, meret. Vuoret, vuoristot; aavikot.
• Etsi stereotyyppisiä kulttuuripiirin kuvia

Kulttuuripiirejä:

• Afrikkalainen: monet kansat ja kielet (heimokielet, englanti, ranska, portugali); luonnonuskonnot, kristinusko; perheen ja suvun merkitys
• Intialainen: kastijärjestelmä (virallisesti lakkautettu); hindulaisuus; brittien siirtomaa-aika
• Islamilainen: tiukka moraalikäsitys; islam; koraani
• Itäaasialainen (Kiina, Japani, Korea): konfutselaisuus, taolaisuus, shintolaisuus, buddhalaisuus; tiukka työmoraali; ylempiarvoisten ja vanhempien kunnioitus
• Kaakkoisaasialainen (Vietnam, Thai, Malaiji, Burma, Indonesia): buddhalaisuus, Vietnam kristinusko; meret, vuoristot, moninaisuus
• Länsimainen: tasa-arvo, yksilönvapaus, demokratia, kristinusko(?), suvaitsevaisuus(?)
• Oseanilainen kulttuuuripiiri: saaret; monet eri kielet; luonnonuskonnot, kristinusko, toimeentulo: kalastus, pienviljely, matkailu

Merkitse karttaan

Mitä	Miksi
Kulttuuripiirit	Vuoret
Ruoka	Vesistöt
Uskonto	Kasvillisuus
Vaatetus	Lämpötila
Harrastus yms	Löytöretket
Uskomuksia
Tietoja
Taitoja
Rakennustyyli
Kielet
Kansat

Arman ja Viimeinen Ristiretki 2, mainokset

• Romania
• Nepal
• Bangladesh
• Etiopia
• Brasilia
• Siperia
• Manila
• Kambodza
• Benin

Maapallon asutus

Taas, Bill Brysonin kirjasta lisätietoja.

1,5 milj vuotta sitten joku hominidi keksivät kivikirveen. Maailmanhistorian ensimmäinen hitec-laite. Muut jäljittelivät. Niitä tehtiin tuhansia. Afrikassa on paikkoja, joissa ei voi olla astumatta muinaisen kivikirveen päälle, väittää Ian Tattersall. Kirveet ovat Acheulin kulttuurin työkaluja.

Tansaniasta on löytynyt kivikirves, jonka massa on 11 kg. Siitä ei ole mitään hyötyä.

Ongelma. Noin 100 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat siirtyä pois Afrikasta. Acheulin työkalut olivat heidän teknologiansa, ja he kantoivat niitä pitkiä matkoja. Joskus mukana oli kiviä, joista voitaisiin tehdä kirveitä. Kivikrveitä on löytynyt Afrikasta, Euroopasta ja keski-Aasiasta, mutta Kauko-Idässä niitä ei ole.

Moviuksen viiva. Paleontologi Hallum Movius esitti viivan, jonka itäpuolelta on löytynyt vain Oldowan-tyylisiä vanhempaa teknologiaa. Homo sapiens meni viivan itäpuolelle, mutta miksi he eivät ottaneet aseteknologiaansa mukaan?

Alan Thorne pohtii asiaa: Moderni antropologia perustuu ajatukselle, että ihmiset tulivat Afrikasta kahdessa aallossa:

Homo erectus, joista tuli Java mies (700 000 – 1 000 000 vuotta vanha) ja Pekingin mies (750 000 vuotta vanha) ja muut vastaavat. Homo erectus lähti ilmeisesti liikkeelle nopeasti, alkujaan 2 000 000 vuotta sitten. He jäivät asumaan joihinkin paikkoihin (Java, Peking), Homo heidelbergensis ja lopulta Homo neanderthalensis Euroopassa. toinen kehittyneempi Homo sapiens, joka syrjäytti edelliset tuli n 100 000 vuotta sitten Afrikan savanneilta. Nykyisen teorian mukaisesti Homo sapiens syrjäytti tyhmemmän edeltäjänsä. Miten se tapahtui, kukaan ei tiedä. Joukkomurhasta ei ole jäänteitä. Ehkä levitimme heihin isorokon. Miksi Homo sapiens olisi jättänyt teknologiansa matkan varrelle?

Mungo Vuonna 1968 geologi Jim Bowler ajeli Mungon kuivuneella järvellä New South Walesissa, Australiassa. Hän löysi vanhoja ihmisen luita, mutta Mungo oli ollut kuiva jo 12 000 vuotta. Ihmisten luultiin tulleen Australiaan vasta 8 000 vuotta sitten. Kuka olisi kuumassa ja kuivassa Keski-Australiassa? Ratkaisu: luiden kantaja oli elänyt siellä jo kun Mungo oli asumiskelponen paikka. Luiden iät ovat 23 000 – 60 000 vuotta!

Siis, lähes heti kun hominidit lähtivät Afrikasta, he tulivat jo Australiaan. Merimatkaa n 100 km; mutta ilman karttaa tai tietoa siitä, että onko meren toisella puolen mitään. Rantautumisen jälkeen he ovat kulkeneet 3000 km Australian keskelle. Siispä, ihmiset ovat tulleet Australiaan reilusti aiemmin kuin 60 000 vuotta sitten.

Miten ja miksi? Luultavasti he eivät edes osanneet puhua, mutta pystyivät rakentamaan merikelposen aluksen.

Papua Uusi Guinea Alan Thorne: Kun 1800-luvun antropologistit tutkivat Papua Uuden Guinean keskiosia ja vuoristoa, he löysivät he löysivät sieltä perunaa. Siis eräistä maailman vaikeimmin päästävistä paikoista löytyi perunaa, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Miten ne päätyivät sinne? Ihmiset ovat ain liikkuneet pallolla.

Fossiilit Suurin osa maapallosta on sellaista, jossa ihmisen osat ei säily pitkiä aikoja. Onneksi on olemassa Hadar ja Olduvai Itä-Afrikassa, joiden ansiosta tiedetään jotain. Muualla ei ole oikein mitään.

Intiasta on ölytynyt yksi ihmisen fossiili, n. 300 000 vuotta vanha. Irakin ja Vietnamin väliseltä alueelta (5 000 km) on löytynyt kaksi, joista toinen on se intialainen ja toinen Uzbekistanin Neandertalista. Sitten on Afrikka ja Australia.

Neanderthal on vihreä (Uzbekistanissa). https://en.wikipedia.org/wiki/Neanderthal#/media/File:Range_of_NeanderthalsAColoured.png Homo sapiens Tiedämme hyvin vähän alkuperäisestä kannastamme. Oikeasaan vähemmän kuin muista hominideista. Ei tiedetä, missä on vanhin fossiili. Usein se sijoitetaan 120 000 vuoden päähän Klasiesjoen luoliin, mutta kaikki asiantuntijat eivät ole samaa mieltä siitä, että he olisivat olleet täysin kehittyneitä.

Ensimmäiset Homo sapiensit Välimeren alueella ovat nykyisen Israelin alueella, jonne he siirtyivät n 100 000 vuotta sitten. Nekin ovat ‘heikkoja ja huonosti määriteltävissä’ olevia jäänteitä. Neandertalilaiset olivat jo siellä, ja heillä oli kehittynyt ns. moustier-kulttuuri. Neandertilaisten fossiileja ei ole löytynyt esim. Pohjois-Afrikasta, mutta heidän työkalujaan on ‘joka paikassa’. joku on sinne kantanut, ja H sapiens on ainoa vaihtoehto. Ehkä he lainasivat ja kopioivat neandertalilaisten työkaluja.

Lähi-idässä neandertalilaiset ja sapiensit elivät yhdessä kymmeniä tuhansia vuosia. Emme tiedä, olivatko he samalla alueella vai naapureina.

Luultiin, että Cro-Magnon -ihminen (H. sapiens) ajoi neandertalilaiset edellään edetessään Euroopassa, pakottaen neandertalilaiset länteen, jossa heillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pudota mereen tai kuolla sukupuuttoon. Itse asiassa, samaan aikaan kun cro magnon -ihmiset olivat Länsi-Euroopassa, he myös tulivat idästä. ‘Eurooppa oli vähän tyhjä paikka tuolloin.’ Siihen aikoihin oli myös jääkauden aikainen välilämpeneminen, ns Boutellierin Intervalli, n 70 000 vuotta sitten.

Neandertalilaiset olivat kovia. Kymmeniä tuhansia vuosia he elivät olosuhteissa, joissa yksikään nykyihminen (paitsi ehkä muutama naparetkeilijä) ei ole ollut. Jääkauden pahimpina pakkasaikoina lämpötila oli pitkään -45 astetta. Jääkarhut kulkivat Pohjois-Englannissa. Toki he kärsivät, neandertelilainen joka eli yli 30-vuotiaaksi oli onnekas, mutta lajina se oli hyvin menestyvä ja käytännössä tuhoutumaton. He olivat olemassa ainakin 100 000 vuotta, ehkä tuplasti sen, Gibraltarilta Uzbekistaniin saakka.

Neandertalilaiset olivat, ehkä, dim, stooped, shuffling ja simian — luolamies. Vuonna 1947 paleontologi Camille Arambourg istui Saharassa lentokoneen varjossa, kunnes koneen kumi räjähti kuumuudesta ja kone kolautti häntä päähän. Röntgenkuvista hän huomasi, että hänen niskansa nikamat ovat hyvin samankaltaisia kuin kumaralla neandertalilaisella. Siispä, joko hän oli fysiologisesti primitiivinen tai neandertalilaisen ulkomuoto on erilainen kuin luultiin.

Neandertelilaisten aivot olivat isompia kuin H sapiensin aivot: 1,8 litraa vs 1,4 litraa.

Miksi neandertalilaiset eivät ole joukossamme? Alan Thorne esittää vaihtoehtoisen teorian, monialuehypoteesin. Siis ihmisen evoluutio on jatkuvaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että ihmiset kulkivat vain yhteen suuntaan, vaan menivät edestakaisin. Tavatessaan muita geenit vaihtuivat. Thornen mukaan tämä näkyy fossiileissa; Petralonan kallo Kreikasta muistuttaa sekä H erectusta että H sapiensia.

https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.abj9496?t=4xThifuKgecu-2o1mnnuAg&s=09

Asutus 2

• 

  Isalinja

• 

  Äitilinja

BigY eli isälinjan kaikki yksittäiset mutaatiot (SNP, single nucletide polymorphism). http://scaledinnovation.com/gg/snpTracker.html Valitse ryhmä N1c ja vasemmalle haploidiryhmän FT189798. Äitiryhmä on U5b1b2a. Pätkiä kromosomeista:

• Altai
• Neandertalin geenejä
• denisovan maltan ihminen
• glovisin kulttuurin ihminen

Äidin matkaan:

• La Brana, Espanjasta, ruotsista.

Väestönkasvu

Arvio ihmismäärstä

• Population_growth
• https://en.wikipedia.org/wiki/File:Human_population_since_1800.png
• owd

Seurauksia:

• Ruoka loppuu? Ei, mutta jakautunut epätasaisesti
• Tila loppuu?
• Pula luonnonvaroista: Sotia, pakolaisvirtoja?
• Saasteiden ja jätteiden määrä
• Kaupungistuminen, slummiutuminen

Ratkaisuja:

• Naisten kouluttaminen
• Lapsikuolleisuuden vähentäminen

Videot

• American Museum of Natural History: Human Population Through Time
• Kurzgesagt – In a Nutshell: Overpopulation – The Human Explosion Explained
• NPR 7 Billion: How Did We Get So Big So Fast? | SKUNK BEAR

Kaupungistuminen

Syitä:

• Vetäviä: työnsaanti- ja koulutusmahdollisuuksia; paremmat palkat;
• Työntäviä: maaseudulla ei töitä; kuivuus, pienet sadot; luonnonkatastrofit; sodat

Hyviä puolia

• lyhyet välimatkat, joukkoliikenne
• Infrastruktuuri: tiet, sähkö, metro, viemäri, ilmastointi.
• Palvelut: harrastukset, kaupat, opiskelu
• Koulutettua työvoimaa

Slummit

Deadly Cambodian Slums | Beyond Human Boundaries | TRACKS

Most Dangerous Places in the World | Beyond Human Boundaries | TRACKS

Surviving A Night In The Cambodian Slums | Beyond Human Boundaries S1 EP1 | Wonder

This Man Joins A Deadly Brazilian Favela Gang | Beyond Human Boundaries S1 EP2 | Wonder

Ravinnontuotanto

Maissi, riisi, vehnä, soija.

• Suomalaiset: Kaura, vehnä, ruis, ohra. Peruna, sokerijuurikas.

Kahvi, kaakao, tee.

Puuvilla, myös pellava ja hamppu.

Viljasato ajan funktiona, lihankulutus ajan funktiona.

• Aasian monsuuni-ilmasto. Riisinviljely.
• Lauhkean vyöhykkeen aroalueet hyvin tuottoisia.
• Lehtimetsävyöhyke.
• Talvisateiden ilmasto: hedelmät (appelsiinit, sitruunat, viinirypäleet)
• Trooppiset sademetsäalueet: sokeriruoko, soijapapu, öljypalmu, lihakarja

Kanat, naudat, lampaat, siat

Plantaasit. Vesiviljely.

Kasvinjalostus

Kulkusirkkaparvet

Luonnonvarat

Kaivokset, sijainnit.

Mitä raaka-aineita kännykän valmistamiseen tarvitaan.

Videot: kaivos kaivosyrityksen puolesta ja luonnonsuojelijoiden puolesta.

Energiavarat

Öljy

https://yle.fi/uutiset/3-12324016

Teollisuusalueet

Teollistuminen

• energiaa
• työvoimaa
• raaka-aineita
• pääomaa
• markkinat
• kuljetusverkosto
• jätehuolto
• luonnonolot
• valtion politiikka
• turvallisuus

Infrastruktuuri

Isoimmat teollisuusalueet

1. Kiina $5000 mrd
2. Eu + Britannia $4200 mrd
3. USA $3700 mrd
4. Japani $1000 mrd
5. Intia $560 mrd
6. E-Korea $500 mrd

EU

Jäsenvaltiot, Sisämarkkina-alue.

Euroopan parlamentti. Rooman sopimukset (1957). Maastrichtin sopimus (1992) Amsterdamin sopimus (1999). Nizzan sopimus (2003). Lissabonin sopimus (2007).

1. Euroopan parlamentti: Lainsäädäntö, valvonta ja talousarvio. Valitsee EU-komission puheenjohtajan ja hyväksyy komission.
2. Eurooppa-neuvosto: Virallinen aloitteentekijä. Ei lainsäädäntövaltaa.
3. Euroopan unionin neuvosto: Puheenjohtajana kukin EU-maa vuorollaan. Ajetaan omia asioita.
4. Euroopan komissio: Jäsenmaiden hallitukset valitsevat sen jäsenet, vuodeksi kerrallaan. Itsenäinen, huolehtii koko EU:sta. Perussopimuksen valvoja; valvoo että lainsäädäntö pannaan täytäntöön jäsenmaissa.
5. Euroopan unionin tuomioistuin: Varmistaa, että EU:n oikeutta noudatetaan. Toimii Luxemburgissa.
6. Euroopan keskuspankki: Vastaa eurosta ja EU:n rahapoliitikasta.
7. Euroopan tilintarkastustuomioistuin: Huolehtii, että EU:n tulot ja menot on mitoitettu oikein.
8. EU:n perustuslakisopimus:

Liikenne

CO2-päästöt pandemian aikana.

9. lk

Esihistoria

Suomen kallioperä

Kivilajit. Kuvat hakukoneella.

Kivilajit

1. Magmakivilajit
   1. Pintakivilajit (basaltti, hohkakivi)
   2. Syväkivilajit (graniitti). Graniitti koostuu kolmesta mineraalista (maasälpä, kvartsi, kiille)
2. Kerrostuneet kivilajit eli sedimenttikivilajit
   1. Hiekkakivi
   2. Savikivi
   3. Kalkkikivi
3. Muuttunueet kivilajit
   1. graniitti -> gneissi
   2. hiekkakivi -> kvartsiitti (Suomen kovin kivilaji)
   3. savikivi -> kiilleluiske
   4. kalkkivivi -> marmori

Suomen kallioperän historia.

• Arkeeinen aika. (Manamansalo Oulussa.)
  • 3100 milj vuotta
  • pääosa, 2870 - 2700 milj vuotta
  • Itä-Suomi, Lappi: granitoidi.

• Proterotsooinen aika
  • 1900 - 1800 milj vuotta sitten Svekofenninen (Alppien kaltainen poimuvuoristo, nyt kulunut pois).
  • Liuskeet, gneissi jne.

• Rapakivimagmatismi
  • 1600 milj vuotta sitten

• Peruskallion muodostuminen päättyi
  • 650 milj vuotta sitten

• Kaledonidit
  • 450-400 milj vuotta sitten muodostunut vuorijono
  • Skandit; Saana, Halti

Suomen liikkuminen historian aikana. https://en.wikipedia.org/wiki/Geological_history_of_Earth https://en.wikipedia.org/wiki/Plate_tectonics https://www.slideshare.net/gpc2717/plate-tectonics-history-and-boundaries https://www.researchgate.net/figure/The-geological-history-of-India-and-Sri-Lanka-in-relation-to-plate-tectonics-Sri-Lanka_fig1_321311027

Metsät, suot

Pähkähullu Suomi, "Suomalainen sisu":