Takaisin Pisan huipulle III 2023

Teoriaa

Otso Huuska

MAOL ry:n hallituksen jäsen & Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Esko Juuso

MAL ry:n hallituksen puheenjohtaja

Pilvi Torsti: Onko koulutuspolitiikkamme menettänyt otteensa?

Euroopan Koulutussäätiön johtajan Pilvi Torstin avauspuheenvuoron fokuksena mm. taidot, Euroopan Year of Skills, työn tulevaisuus sekä Suomi, EU ja maahanmuutto muista maista Mitä muualla maailmassa tehdään paremmin? Mitä kävi matemaattisluonnontieteellisille aineille?

Euroopan koulutussäätiön johtaja https://www.etf.europa.eu/fi/about

• Maailmalla
  1. Pandemia. Etämahdollisuudet
  2. OECD: Pisa. Mitä 2040-luvulla koulutukselta odotetaan (AI, digi). Andreas Leichner??
  3. Siirtolaisuus. Ihmisten liikkuvuus; ilmastonmuutos.

• EU:ssa
  1. Väestörakenne, ikääntyminen. Ei työvoimaa kaikille aloille (siirtolaisuus!)
  2. Kaksoissiirtymä (vihreä ja digitaalinen).
  3. European year of skills (osaamisen teemavuosi). Muutakin kuin muodolliset tutkinnot. Osaaminen vs formaali koulutus.

• Suomessa
  1. Suomessa vasta 100 vuotta sitten kaikki kouluun.
  2. Tietopohja.
  3. Pisa-tulokset. Hiljattainen kehitys, kun Suomeen on muuttanut porukkaan: kaupunkikouluihin tullut uutta. Toisen asteen oppivelvollisuus toi näkyviin joukon, joka oli jäänyt koulutuksen ulkopuolelle. Koulujärjestelmän pitää kyetä selvittämään, miten nämä pääsevät koulusta läpi.
  4. Perinteiset vahvuudet: kaikille tarjolla oleva laadukas opetus ja opettajat (että alalla pysytään). Painotukset (sosiaaliemotionaalisuudet, holistisuus, käden taitoja. . ). Digivihreä siirtymä.

Tärkeää:

• Yhteiset verkostot globaalisti ja euroopassa.
• Kännykät; teknologiaorientoitunut yhteiskunta. Pitäisikö. . .
• Katse 2050-luvulla. Nyt syntyvät lapset käyvät II asteen 2040-luvulla.
• Yleinen optimismi! Suomessa koulutuksella on totaalisesti muutettu maailmaa.

Keskustelu

Mitä muualla maailmassa tehdään paremmin? Mitä kävi matemaattisluonnontieteellisille aineille? Keskustelemassa Pilvi Torsti, kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen (OKL, Turun yliopisto) ja Jaakko Salo (Koulutuspolitiikan päällikkö, OAJ)

• Suomessa olemme globaalisti erinomasessa jamassa.
• Opettajien alan vaihtaminen? Mustavalkoinen (binaarinen) vastaus. Koulutuspolitiikassa ei viim. 10 vuoden aikana minkäänlaisia laajempia toimia, jolla voisi kääntää PISA-tuloksia. Kyse on paljon laajemmasta kuin laajennettu oppivelvollisuus.
• Mittakaavaa toimiin; esim. lukutaitohankkeen rahat (n 7 milj€) ei riitä mihinkään.
• Tulevaisuusskenaarioista tarvittavat johtopäätökset ja resurssit
• Koulutusjärjestelmä ei kriisissä, mutta sen yleinen arvostus Suomessa.
• Opettajien täydennyskoulutusjärjestelmä: Aina voit kehittyä.
• Matematiikka media ei ole buustannut samalla tavalla kuin lukemista. Molemmat ovat tärkeitä, mutta matikasta ei tiedetä. Meille tulee megalomaaninen lukutaitokampanja, mutta missä on lukutaito- ja matematiikan taito -kampanja.

OKM kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

PISA. Merkittävä, koska laajasti kansainvälinen. PISA-huuma.

• Kuinka huolissaan tuloksista?
  • Trendi on ollut kovin laskeva: huomattavat erot alkuvaiheista. Kaikissa tultu alaspäin.
  • Koko ketju kuntoon; I aste, II aste; III aste. Ei se helpolla parane.

• Opetusministeriön uudistuksia?
  • Kaksi kärkeä: Osaamisen taso, koulutustaso.
  • Perusasioista.

• Miten mat. opetusta voi parantaa vaarantamatta muita (esim kieliä)
  • Kansallinen strategia; mat taidot korostuvat.
  • Teknologia opetuksen tukena
  • Kaikkea ei voi tunkea raameihin.
  • Luokanopettajien valmiudet LUMA-opetukseen. Täydennyskoulutus

• Eriyttäminen ylöspäin
  • Ryhmäkoot, useita opettajia (resurssiope). Kunnat
  • Matemaattisten aineiden kisat: keihäänkärjen rahoitus. Yksittäiset keihäänkärjet ovat aina haasteita (koulutuksen kehittämisrahat).

Jussi-Pekka Teini (TEK)

Vihreä siirtymä ja kiertotalous tarvitsevat osaajia

Vähähiilisiirtymä

• Insinöörikoulutuksesta valmistuvat tulisi 1,5-kertaistaa
• Vahva lt-osaaminen
• Metataidot: poikkitieteellisyys, elinikäinen oppiminen

Kiertotalouden competence framework

• Lineaarinen talous vs kiertotalous
• Systeemiajattelu

Tulevaisuuden työelämän koulutustarpeet

Keskustelemassa Hanna Hyyryläinen (osaamisen ja vetovoiman asiantuntija, Kemianteollisuus ry), Maarit Lindström (johtaja, Metsäteollisuus ry) ja Jussi-Pekka Teini (TEK)

On itseisarvo osata/ pystyä/ kyetä/ olla utelias: se voimaannuttaa ihmistä. Työpaikat ja toimialat muuttuvat. Työurat vaihtelee. Tutkintokeskeisyys.

Tarvitaan kaikenlaisia osaajia: ammatillisia, professoreita jne. Monipuolista osaamista.

Women in tech.

Pulaa osaajista;) Prosessipuolella, insinööreistä, joka tasolla.

Aloituspaikat; läpäisy (varsinkin AMK-puolella dropout-rate on suuri).

Miten metsäteollisuus tuo kansainvälisiä osaajia?

• Metsäteollisuudella ei ole ollut tarvetta kv-rekrytointeihin.
• Menetelmät eivät poikkea muista hankkeista.
• Miten suomalaiset voivat saada kv-kokemuksia.

Oppisopimuskoulutus metsäteollisuudessa

Miksi Viro on Suomea edellä PISAssa

• IP-kerhot; Luma, kemia, matikka. Valtio(kin) rahoittaa.
• Miten vielä vahvemmin Suomeen LUMA-teemaista kerhotoimintaa.

Miten koulutusmyönteisyyttä lisää?

• Insinöörit (LUMA) ratkaisee ongelmia (NOOOHH)

Esimerkit innostavat: Miten kasvattaa Matikkaheimoa

Fokuksessa tiedeolympialaiset ja muu vapaaehtoinen toiminta.

Keskustelemassa Neea Palojärvi (tiedeolympiavalmentaja), Ville Tilvis (Helsingin matematiikkalukion linjanjohtaja) ja Piia Haapsaari (matemaattisten aineiden opettaja, Kastellin lukio) Klo 15.00 Takaisin Pisan huipulle: Syyt ja ratkaisut

Keskustelemassa PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja, yliopistotutkija Arto Ahonen, Jaakko Salo (Koulutuspolitiikan päällikkö, OAJ), Ville Tilvis, (Helsingin matematiikkalukion linjanjohtaja), Piia Haapsaari (matemaattisten aineiden opettaja, Kastellin lukio) ja Minna Hannula-Sormunen (OKL, Turun yliopisto) klo 16:00 Keskusteluohjelma päättyy