Opetus: Maantieto

From wikiluntti
Revision as of 17:46, 23 September 2024 by Mol (talk | contribs) (→‎(Kielet))

Arviointi

Muuta materiaalia

https://www.opengeography.org/

7. lk

Planeetat ja taivaankappaleet

Aurinkokunnan planeetat
Planeetta Etäisyys [AU] Halkaisija [km] d/ d(Maa)
Merkurius 0.39 4879 0.38 https://astronomy.stackexchange.com/questions/20307/how-is-mercury-tidally-locked-if-the-ratio-is-not-11
Venus 0.72 12104 0.95 https://solarsystem.nasa.gov/planets/venus/in-depth/#otp_rings
Maa 1 12756 1.00
Mars 1.52 6792 0.53 https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_mountains_on_Mars
Jupiter 5.2 142984 11.21 https://duckduckgo.com/?q=jupiter+poles&t=ffab&iax=images&ia=images
Saturnus 9.54 120536 9.45 https://en.wikipedia.org/wiki/Saturn%27s_hexagon
Uranus 19.2 51118 4.01 https://science.howstuffworks.com/46008-uranus-explained.htm
Neptunus 30.06 49528 3.89 https://www.historyofinformation.com/detail.php?entryid=4464


Kääpiöplaneeetat Ceres (löydettiin 1801), Eris (löydettiin 2005), Haumea (löydettiin 2004), Makemake (löydettiin 2005) ja Pluto (löydettiin 1930).

Asteroidit

  • Suurin on Ceres, sitten Vesta, Pallas, Hygiea, Davida, Interamnia (halkaisija yli 400 km)
  • Löydetään n. 4000 kpl kuukaudessa.
  • Asteroidivyöhyke
    • Marsin ja Jupiterin radan välissä
    • Kepler löysi aukon, jonne mahtuisi yksi planeetta
    • Marsin ja Jupiterin väliin jäävää materiaa, joka ei muodostunut planeetaksi.
    • Rataresonanssi 2:1, 3:1, 5:3, ja 7:2 (3,3; 2,5; 3,7 ja 2,3 AU:n
  • https://fi.wikipedia.org/wiki/Hayabusa_(luotain)


Kuiperin vyöhyke Aurinkokunnan ulko-osissa.

  • Pieniä, n alle 1500 km läpimitaltaan. Transneptunisia kohteita.
  • Ulottuu n. 30-55 AU:n päähän.
  • Kohteita n 1300, mutta uskotaan olevan yli 70 000 yli 100km läpimittaista kappaletta.
  • Lyhytjaksoisten komeettojen lähtöalue
  • Alkuperä tuntematon.

Oortin pilvi Aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi

  • Ulkoraja n 100000 AU:n kohdalla (2000 x Pluton etäisyys)

Komeetta eli pyrstötähti

  • Koostuu pääasiassa jäästä
  • Ydin halkaisijanltaan pari kilometria. Miljoonien kilometrien mittainen pyrstö
  • jäänne aurinkokunnan alkuajoilta, jolloin ne tiivistyivät protoplanetaarisesta kiekosta ja sinkoutuivat kaukaisille kiertoradoille kaasujättiläisplaneettojen painovoimasta.

Vuorokausi, vuosi, vuodenajat

Maapallon pyörimisakseli on 23,5 astetta (66,5 astetta) kallellaan ekliptikaan nähden. Ekliptika on se taso, jossa planetat pyörivät Auringon ympäri.

Maapallon pyörimisakseli sojottaa aina samaan suuntaan (prekessio, nutaatio). Kesä/ kesä.

  • Sideerinen vuosi: 365,2564 d. Aurinko (tähdet?) on samassa suunnassa
  • Anomalistinen vuosi: 365,2596 d. Maa--Auringon lyhin piste (periheli).
  • Trooppinen vuosi: 365,2422 d. Ma on samassa asennossa Aurinkoon nähden.

Joka 4. vuosi karkausvuosi -> oik. karkauspäivä. Karkaussekunti.

Vuorokausi

  • Tähtivrk: 23h 56min 4,099s
  • Sideerinen vrk: 23h 56min 04,091s
  • Aurinkovuorokausi pikkaisen pidempi

Seisaukset

  • Kesäpäivänseisaus 21. tai 22. 6.
  • Talvipäivänseisaus 21. tai 22. 12.

Tasaukset

  • Kesäpäiväntasaus 20. tai 21. 3.
  • Talvipäiväntasaus 22. tai 23. 9.

Hämärä

  • Porvarillinen hämärä
  • Nauttinen hämärä
  • Astronominen hämärä

Kartat

Kartta on yksinkertaistettu kuva (eli malli) maastosta. Mittakaava.

Karttaprojektiot huijaavat. Voidaan säilyttää mm.

  • suunta
  • pinta-ala: Robinsonin projektio
  • muodot: Mercatorin projektio
  • etäisyys

Kartan neljä osaa

  • leveyspiirit (paralleel): päiväntasaaja 0, kravun kääntöpiiri (23,5 N) ja kauriin kääntöpiiri (23,5 S).
  • pituuspiirit: Greenwichin 0-meridiaani.

Koordinaatit. Suomessa 1970-2005 kartastokoordinaattijärjestelmä KKJ. Nykyään Suomessa käytetään pääosin ETRS-TM35FIN-järjestelmää (WGS84-projektio, jonka datumi eli origo, mittakaava ja orientaatio on hyvä Suomelle). Katso lisää MMJ:n sivuilta https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/koordinaatit-ja-paikannus/koordinaattijarjestelmat. Pyörähdysellipsoidin parametrit muuttuivat

Lapin kolmiomittaus/ Andien 1 asteen mittaus. Struven ketju 1816--1855.

Valtameret, mantereet ja maanosat

Afrikka, Tyyni ja Intian. Afrikka, Australia, Euraasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka ja Etelämanner.

Merkitse karttaan. Kanaalit, kanavat:

  • Englannin kanaali
  • Suezin kanaali
  • Panaman kanava

Meret:

  • Asovanmeri
  • Barentsinmeri
  • Etelä-Kiinan meri, Keltainen meri, Japaninmeri
  • Grönlanninmeri, Norjanmeri
  • Jaavanmeri
  • Karibianmeri
  • Kattegat
  • Luoteisväylä
  • Pohjanmeri
  • Tasmaninmeri
  • Vienanmeri

Salmet:

  • Beringin salmi
  • Bosporin salmi
  • Cookin salmi
  • Draken salmi
  • Falklandin salmi
  • Floridan salmi
  • Gibraltarin salmi
  • Korean salmi
  • Magalhãesin salmi
  • Singaporen salmi
  • Taiwanin salmi
  • Tanskan salmet


Järvet, sisämeret

  • Baikaljärvi
  • Itämeri
  • Kaspian meri
  • Keltainen meri
  • Laatokka
  • Lake Superior
  • Michigan-järvi
  • Mustameri
  • Punainen meri
  • Victoriajärvi
  • Välimeri

Lahdet

  • Adenin lahti
  • Biskajanlahti
  • Bengalin lahti
  • Guineanlahti
  • Hudsonin lahti
  • Jamesin lahti
  • Kalifornian lahti
  • Meksikon lahti
  • Persianlahti
  • Pohjanlahti
  • Riian lahti

Huippu Etelämantereella

Mannerlaatat

https://reflected857668995.wordpress.com/2021/06/28/acts-of-geopoetry/

https://eos.org/editors-vox/the-big-data-revolution-unlocks-new-opportunities-for-seismology?t=2ObEyH6k48xE7v8dUly7xQ

https://pubs.geoscienceworld.org/gsa/geosphere/article/18/4/1377/614763/Seismic-attenuation-tomography-of-the-Sn-phase?t=3cNj3pp52vB2wlpsl75GgQ&s=09

Blobs in the Earth Mantle https://www.bbc.com/future/article/20220510-why-are-there-continent-sized-blobs-in-the-deep-earth

Geologinen aikataulu

https://reflected857668995.wordpress.com/2021/06/28/acts-of-geopoetry/amp/?s=09

Aikaskaala https://www.youtube.com/watch?v=QDqskltCixA

  • 4.54 mrd: maapallon synty
  • 4.6 - 4 mrd: hadean-aika (kreik, maanalainen)
  • 4.0 - 2.5 mrd mrd: arkeeinen (kreik, akuperä) kallioperä: maankuori jähtynyt riittävästi mannerten syntymiseen. Paljon vulkaanista toimintaa. Graniitti-kivi syntyi
  • laattatektoniikka alkoi 3.5 - 3 mrd vuotta sitten
  • 2.5 - 0.541 mrd: proterotsooinen (P-suomi, Karjalan liuskeet, Svekofenniinen kallioperä, rapakivigraniitti). Aika ennen monimutkaista elämää. Suurin tunnetuin jääkausi (cryogenian) lumipallomaa,
    • kerrosintruusiot. Nämä noin 2 490 - 2 440 ja 2 000 miljoonaa vuotta sitten Maan sisäosista purkautuneet kivisulat
    • repeytyminen. arkeeinen kallioperä alkoi repeytymään noin 2 450 miljoonaa vuotta sitten. Syntyneistä repeämistä purkautui kivisulaa
    • kohti työntyvät mannerlaatat. Svekofenniset liuskealueet muodostuivat, kun arkeeista mannerta ympäröivään mereen (Oulu-Kuopio-Joensuu linjan eteläpuolinen kallioperämme oli tuolloin vielä muodostumatta) kertyi paksuja kerrostumia ja siihen syntyi kohti työntyvän mannerlaatan vaikutuksesta vulkaanisia saarikaaria.
    • Vuorijonopoimutuksessa


  • 450 milj Kaledonidit
    • Muinaisen valtameren pohjalle kerrostuneet sedimentit poimuttuivat ja työntyivät idempänä sijainneen peruskallion päälle
    • Käsivarren Lapin luoteisosaan
  • meteoriit.

Suomi ei ole aina paikallaan vaan liikkunut. Jossain toisaalla maapallolla on kalliomuodostumia, jotka ovat identtisiä täkäläisten kanssa.


Laattatektoniikka

Iänmääritys https://en.wikipedia.org/wiki/Uranium%E2%80%93lead_dating

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) iänmäärityksissä on todettu, että Suomen ja Euroopan Unionin alueen vanhin kivi on noin 3 500 miljoonaa vuotta vanha Pudasjärven Siuruan trondhjemiittinen gneissi. Se voittaa iältään tähän asti vanhimpana pidetyn Lapinlahden Kiikkukallion vähän yli 3 100 miljoonaa vuotta vanhan kvartsidioriitin. Siuruan kiven zirkoneista on noin 3 500 miljoonan vuoden ikäisiä. Tällä ns. sims-tekniikalla uraani-lyijy -iänmääritys voidaan tehdä suoraan zirkoni-mineraalin pinnalta, halkaisijaltaan noin 30 mikrometrin alueelta. Tässä menetelmässä mineraalin pintaa pommitetaan happi-ioneilla, ja höyrystynyt, ionisoitunut aines johdetaan massa-spektrometriin, jolla eri isotooppien suhteet voidaan määrittää.


The Hadean eon represents time before the reliable (fossil) record of life beginning on Earth; it began with the formation of the planet and ended at 4.0 billion years ago as defined by international convention 

The Archean and Proterozoic eons follow; they produced the abiogenesis of life on Earth and then the evolution of early life.

The Earth's crust: rosion and plate tectonics

Vuoristot

  • Alpit (Mt Blanc,
  • Andit (6,961 Aconcagua Principal Cordillera 32°39′S 70°01′W Aconcagua 13.JPG Argentina

6,893 Ojos del Salado Puna de Atacama 27°06′34″S 68°32′29″W Ojos del Salado looming big on the horizon.jpg Argentina – Chile 6,792 Monte Pissis Puna de Atacama 27°45′S 68°47′W Monte Pissis.jpg Argentina 6,768 Huascarán)

  • Apenniinit ( Corno Granden (2 912 m))
  • Appalakit (Clingman’s Dome, 2 025 m (Pohjois-Carolina, Tennessee), Mount Washington, 1 931 m (New Hampshire) Mount Marcy, 1 629 m (New York) )
  • Atlasvuoret (Toubkal 4,167 m)
  • Etelä-Alpit
  • Himalaja
  • Kalliovuoret
  • Karakorum (K2 (Qogir Feng) (8 611 m), Gasherbrum I (8 068 m), Broad Peak (Phalchen Kangri) (8 047 m))
  • Karpaatit (Gerlachovský štít 2,655 m Gerlachovská veža 2,642 m Lomnický štít
  • Kaskadit (Mount Baker, Glacier Peak, Mount Adams)
  • Kaukasus (Elbrus 5 642m, Dyhtau 5 205 Kabardi-Balkaria, Škhara 5 200)
  • Lohikäärmevuoret ( Thabana Ntlenyana)
  • Pamir (Kongur (Kungur Tagh) 7,649)
  • Pyreneet (Pico d'Aneto 3,404 metres, Pico Posets 3,375 metres, Monte Perdido 3,355 m)
  • Skandit (Kölivuoristo) (Galdhøpiggen 2 469 m, Glittertind (2 464 m), Kebnekaise (2 117 m), Haltitunturi (1 324 m))
  • Ural (Narodnaja (1 894 m))
  • Japanin Alpit (Hida-, Kiso- ja Akaishi-vuoristoista: Fuji)


https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailman_korkeimmista_vuorista

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suurimmista_prominensseista

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoristo

Veden kiertokulku ja vuoristot


Eroosio

Aurinko lämmittää ilmaa: tuuli. Tuuli liikuttaa vettä ja pölyä.

  • kuluttaa maanpintaa
  • kuljettaa maa-ainesta
  • kasaa maa-ainesta

Myös vesi, jää ja aallot.

Rapautuminen: kivi hajoaa (esim kuumalla tai pakkasella).

Eroosio on kallio- ja maaperän kuluminen

  • Vuoristoissa veden kuluttamia V-laaksoja, esim. Grand Canyon
  • Vuoristoissa jään kuluttamia U-laaksoja
  • Tasaisella joet meanderoivat
  • Jokien deltat eli suistot

Rannalla

  • rantatörmät
  • raukit
  • särkät
  • jyrkänpartaat

Tuuli

  • dyynit
  • lössi
  • sienikalliot

Ilmasto

https://www.ventusky.com/

Planetaariset tuulet

Laajamittaisia ja pysyviä tuulia.

  • Lämmin ilma nousee
    • Päiväntasaajalla pysyvä matalapaine. Osa ilmasta jää hepo-asteille (30-35 leveyspiiri) ja tulee alas maanpinnalle. Hepoasteilla on pysyvä korkeapaine.
    • Navoilla kylmää ja pysyvä korkeapaine.
    • Tuulet kohtaavat 60 asteen tienoilla. Kylmä ilma työntyy lämpimän ilman alle synnyttäen matalapaineen, sitä kutsutaan polaaririntamaksi.
  • Paine-erot haluavat tasoittua

Coriolis-ilmiö kääntää tuulia pohjoisella pallonpuoliskolla kulkusuunnastaan oikealle ja eteläisellä pallonpuoliskolla kulkusuunnastaan vasemmalle. Tämän takia hepoasteilta päiväntasaajalle puhaltavat tuulet, pasaatituulet, kääntyvät koillispasaatiksi ja kaakkoispasaatiksi ja hepoasteilta navoille.

Voimakkaimmin planetaarisista tuulista erottuvat kaakkoispasaati ja koillispasaati.

Pilvet

A: Kumpupilvet (Cumulus), verhopilvet (stratus)

B: Yläpilvet, keskipilvet, alapilvet

8. lk

1. kulttuuripiirit

Mielikuvat kulttuupiireistä:

  • Arvot, uskonto, kielet, historian vaikutus
  • Henkiset kulttuuritekijät: kieli, uskonto jne.
  • Aineelliset kulttuuritekijät: rakenukset (arkkitehtuuri), ruoka, taide
  • Luonnonolojen vaikutus kulttuuripiirien syntyyn: joet, järvet, meret. Vuoret, vuoristot; aavikot.
  • Etsi stereotyyppisiä kulttuuripiirin kuvia

Kulttuuripiirejä:

  • Afrikkalainen: monet kansat ja kielet (heimokielet, englanti, ranska, portugali); luonnonuskonnot, kristinusko; perheen ja suvun merkitys
  • Intialainen: kastijärjestelmä (virallisesti lakkautettu); hindulaisuus; brittien siirtomaa-aika
  • Islamilainen: tiukka moraalikäsitys; islam; koraani
  • Itäaasialainen (Kiina, Japani, Korea): konfutselaisuus, taolaisuus, shintolaisuus, buddhalaisuus; tiukka työmoraali; ylempiarvoisten ja vanhempien kunnioitus
  • Kaakkoisaasialainen (Vietnam, Thai, Malaiji, Burma, Indonesia): buddhalaisuus, Vietnam kristinusko; meret, vuoristot, moninaisuus
  • Länsimainen: tasa-arvo, yksilönvapaus, demokratia, kristinusko(?), suvaitsevaisuus(?)
  • Oseanilainen kulttuuuripiiri: saaret; monet eri kielet; luonnonuskonnot, kristinusko, toimeentulo: kalastus, pienviljely, matkailu


Merkitse karttaan
Mitä Miksi
Kulttuuripiirit Vuoret
Ruoka Vesistöt
Uskonto Kasvillisuus
Vaatetus Lämpötila
Harrastus yms Löytöretket
Uskomuksia
Tietoja
Taitoja
Rakennustyyli
Kielet
Kansat

Arman ja Viimeinen Ristiretki 2, mainokset

  • Romania
  • Nepal
  • Bangladesh
  • Etiopia
  • Brasilia
  • Siperia
  • Manila
  • Kambodza
  • Benin

(Kielet)

Kielet https://physicsworld.com/a/the-physics-of-languages/

Maapallon asutus

Historiaa

  • Homo erectus, joista tuli Java mies (700 000 – 1 000 000 vuotta vanha) ja Pekingin mies (750 000 vuotta vanha) ja muut vastaavat.
    • Homo erectus lähti ilmeisesti liikkeelle nopeasti, alkujaan 2 000 000 vuotta sitten. He jäivät asumaan joihinkin paikkoihin (Java, Peking), Homo heidelbergensis ja lopulta Homo neanderthalensis Euroopassa.
      • Neandertalilaiset olivat kovia. Kymmeniä tuhansia vuosia he elivät olosuhteissa, joissa yksikään nykyihminen (paitsi ehkä muutama naparetkeilijä) ei ole ollut. Jääkauden pahimpina pakkasaikoina lämpötila oli pitkään -45 astetta. Jääkarhut kulkivat Pohjois-Englannissa. Toki he kärsivät, neandertelilainen joka eli yli 30-vuotiaaksi oli onnekas, mutta lajina se oli hyvin menestyvä ja käytännössä tuhoutumaton. He olivat olemassa ainakin 100 000 vuotta, ehkä tuplasti sen, Gibraltarilta Uzbekistaniin saakka.
      • Neandertalilaiset olivat, ehkä, dim, stooped, shuffling ja simian — luolamies. Vuonna 1947 paleontologi Camille Arambourg istui Saharassa lentokoneen varjossa, kunnes koneen kumi räjähti kuumuudesta ja kone kolautti häntä päähän. Röntgenkuvista hän huomasi, että hänen niskansa nikamat ovat hyvin samankaltaisia kuin kumaralla neandertalilaisella. Siispä, joko hän oli fysiologisesti primitiivinen tai neandertalilaisen ulkomuoto on erilainen kuin luultiin.
      • Neandertelilaisten aivot olivat isompia kuin Homo sapiensin aivot: 1,8 litraa vs 1,4 litraa.
      • Miksi neandertalilaiset eivät ole joukossamme? Alan Thorne esittää vaihtoehtoisen teorian, monialuehypoteesin. Siis ihmisen evoluutio on jatkuvaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että ihmiset kulkivat vain yhteen suuntaan, vaan menivät edestakaisin. Tavatessaan muita geenit vaihtuivat. Thornen mukaan tämä näkyy fossiileissa; Petralonan kallo Kreikasta muistuttaa sekä H erectusta että H sapiensia.


  • 1,5 milj vuotta sitten joku hominidi (iso ihmisapina: ihmiset, simpanssit, gorillat, orangit; väh 97% samaa DNA:ta) keksi kivikirveen. Maailmanhistorian ensimmäinen hitec-laite. Muut jäljittelivät. Niitä tehtiin tuhansia. Afrikassa on paikkoja, joissa ei voi olla astumatta muinaisen kivikirveen päälle, väittää Ian Tattersall. Kirveet ovat Acheulin kulttuurin työkaluja.
    • Tansaniasta on löytynyt kivikirves, jonka massa on 11 kg. Siitä ei ole mitään hyötyä.
    • Ongelma. Noin 100 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat siirtyä pois Afrikasta. Acheulin työkalut olivat heidän teknologiansa, ja he kantoivat niitä pitkiä matkoja. Joskus mukana oli kiviä, joista voitaisiin tehdä kirveitä. Kivikirveitä on löytynyt Afrikasta, Euroopasta ja keski-Aasiasta, mutta Kauko-Idässä niitä ei ole.
    • Moviuksen viiva. Paleontologi Hallum Movius esitti viivan, jonka itäpuolelta on löytynyt vain Oldowan-tyylisiä vanhempaa teknologiaa. Homo sapiens meni viivan itäpuolelle, mutta miksi he eivät ottaneet aseteknologiaansa mukaan? Miksi Homo sapiens olisi jättänyt teknologiansa matkan varrelle?
  • Toinen kehittyneempi Homo sapiens, joka syrjäytti edelliset tuli n 100 000 vuotta sitten Afrikan savanneilta. Nykyisen teorian mukaisesti Homo sapiens syrjäytti tyhmemmän edeltäjänsä (Homo erectus). Miten se tapahtui, kukaan ei tiedä. Joukkomurhasta ei ole jäänteitä. Ehkä levitimme heihin isorokon.
  • Mungo. Vuonna 1968 geologi Jim Bowler ajeli Mungon kuivuneella järvellä New South Walesissa, Australiassa. Hän löysi vanhoja ihmisen luita, mutta Mungo oli ollut kuiva jo 12 000 vuotta. Ihmisten luultiin tulleen Australiaan vasta 8 000 vuotta sitten. Kuka olisi kuumassa ja kuivassa Keski-Australiassa? Ratkaisu: luiden kantaja oli elänyt siellä jo kun Mungo oli asumiskelponen paikka. Luiden iät ovat 23 000 – 60 000 vuotta!
    • Lähes heti kun hominidit lähtivät Afrikasta, he tulivat jo Australiaan. Merimatkaa n 100 km; mutta ilman karttaa tai tietoa siitä, että onko meren toisella puolen mitään. Rantautumisen jälkeen he ovat kulkeneet 3000 km Australian keskelle. Siispä, ihmiset ovat tulleet Australiaan reilusti aiemmin kuin 60 000 vuotta sitten.
    • Miten ja miksi? Luultavasti he eivät edes osanneet puhua, mutta pystyivät rakentamaan merikelposen aluksen.
    • Papua Uusi Guinea. Alan Thorne: Kun 1800-luvun antropologistit tutkivat Papua Uuden Guinean keskiosia ja vuoristoa, he löysivät he löysivät sieltä perunaa. Siis eräistä maailman vaikeimmin päästävistä paikoista löytyi perunaa, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Miten ne päätyivät sinne? Ihmiset ovat ain liikkuneet pallolla.
  • Luultiin, että Cro-Magnon -ihminen (H. sapiens) ajoi neandertalilaiset edellään edetessään Euroopassa, pakottaen neandertalilaiset länteen, jossa heillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pudota mereen tai kuolla sukupuuttoon. Itse asiassa, samaan aikaan kun cro-magnon -ihmiset olivat Länsi-Euroopassa, he myös tulivat idästä. ‘Eurooppa oli vähän tyhjä paikka tuolloin.’ Siihen aikoihin oli myös jääkauden aikainen välilämpeneminen, ns Boutellierin Intervalli, n 70 000 vuotta sitten.

Fossiilijäännökset

  • Suurin osa maapallosta on sellaista, jossa ihmisen osat ei säily pitkiä aikoja. Onneksi on olemassa Hadar ja Olduvai Itä-Afrikassa, joiden ansiosta tiedetään jotain. Muualla ei ole oikein mitään.

Homo sapiens

  • Tiedämme hyvin vähän alkuperäisestä kannastamme. Oikeastaan vähemmän kuin muista hominideista. Ei tiedetä, missä on vanhin fossiili. Usein se sijoitetaan 120 000 vuoden päähän Klasiesjoen luoliin etelä-Afrikkaan, mutta kaikki asiantuntijat eivät ole samaa mieltä siitä, että he olisivat olleet täysin kehittyneitä.
  • Neandertilaisten fossiileja ei ole löytynyt esim. Pohjois-Afrikasta, mutta heidän työkalujaan on ‘joka paikassa’. joku on sinne kantanut, ja Homo sapiens on ainoa vaihtoehto. Ehkä he lainasivat ja kopioivat neandertalilaisten työkaluja.
  • Ensimmäiset Homo sapiensit Välimeren alueella ovat nykyisen Israelin alueella, jonne he siirtyivät n 100 000 vuotta sitten. Nekin ovat ‘heikkoja ja huonosti määriteltävissä’ olevia jäänteitä. Neandertalilaiset olivat jo siellä, ja heillä oli kehittynyt ns. moustier-kulttuuri. Lähi-idässä neandertalilaiset ja sapiensit elivät yhdessä kymmeniä tuhansia vuosia. Emme tiedä, olivatko he samalla alueella vai naapureina.


https://edition.cnn.com/2022/07/14/asia/human-evolution-dna-red-deer-cave-china-scn/index.html

Modern human incursion into Neanderthal territories 54,000 years ago at Mandrin, France: https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.abj9496?t=4xThifuKgecu-2o1mnnuAg&s=09

https://en.wikipedia.org/wiki/Hominid_dispersals_in_Europe

Taas, Bill Brysonin kirjasta lisätietoja.



Alan Thorne pohtii asiaa: Moderni antropologia perustuu ajatukselle, että ihmiset tulivat Afrikasta kahdessa aallossa:



https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.abj9496?t=4xThifuKgecu-2o1mnnuAg&s=09

Asutus 2

  • Isalinja

    Isalinja

  • Äitilinja

    Äitilinja

BigY eli isälinjan kaikki yksittäiset mutaatiot (SNP, single nucletide polymorphism). http://scaledinnovation.com/gg/snpTracker.html Valitse ryhmä N1c ja vasemmalle haploidiryhmän FT189798. Äitiryhmä on U5b1b2a. Pätkiä kromosomeista:

  • Altai
  • Neandertalin geenejä
  • denisovan maltan ihminen
  • glovisin kulttuurin ihminen

Äidin matkaan:

  • La Brana, Espanjasta, ruotsista.

Väestönkasvu

Arvio ihmismäärstä


Seurauksia:

  • Ruoka loppuu? Ei, mutta jakautunut epätasaisesti
  • Tila loppuu?
  • Pula luonnonvaroista: Sotia, pakolaisvirtoja?
  • Saasteiden ja jätteiden määrä
  • Kaupungistuminen, slummiutuminen

Ratkaisuja:

  • Naisten kouluttaminen
  • Lapsikuolleisuuden vähentäminen

Videot


Kaupungistuminen

Syitä:

  • Vetäviä: työnsaanti- ja koulutusmahdollisuuksia; paremmat palkat;
  • Työntäviä: maaseudulla ei töitä; kuivuus, pienet sadot; luonnonkatastrofit; sodat

Hyviä puolia

  • lyhyet välimatkat, joukkoliikenne
  • Infrastruktuuri: tiet, sähkö, metro, viemäri, ilmastointi.
  • Palvelut: harrastukset, kaupat, opiskelu
  • Koulutettua työvoimaa

Metro Lontoon metrokartta (subway). Tehtävä: Piti mennä Gatwayn lentoasemalta London Victoria:lle, sieltä London Euston:iin ja sieltä ottaa juna Birminghamiin. Kuitenkin kävi niin, että Gatwivk--Victoria -välillä raideliikenne oli poikki, joten jouduit ottamaan jonkun toisen junan, joka menikin London Bridgeen.

  • Miten pääset Eustoniin?
  • Haluat tehdä kiertoajelun maanalaisella ja nähdä kuluisat paikat. Hotelli on
    1. Pimlicossa. Haluat mennä
    2. London Bridge, Baker Street, Tower Hill, Hyde Park ja Arsenal. Millaisen reitin valitset?

Slummit

Deadly Cambodian Slums | Beyond Human Boundaries | TRACKS


Most Dangerous Places in the World | Beyond Human Boundaries | TRACKS


Surviving A Night In The Cambodian Slums | Beyond Human Boundaries S1 EP1 | Wonder

This Man Joins A Deadly Brazilian Favela Gang | Beyond Human Boundaries S1 EP2 | Wonder

Ravinnontuotanto

Maissi, riisi, vehnä, soija.

  • Suomalaiset: Kaura, vehnä, ruis, ohra. Peruna, sokerijuurikas.

https://ourworldindata.org/grapher/key-crop-yields

https://ourworldindata.org/land-use

https://ourworldindata.org/crop-yields

https://ourworldindata.org/grapher/cereal-yield


Kahvi, kaakao, tee.

Puuvilla, myös pellava ja hamppu.

Viljasato ajan funktiona, lihankulutus ajan funktiona.

https://ourworldindata.org/meat-production


  • Aasian monsuuni-ilmasto. Riisinviljely.
  • Lauhkean vyöhykkeen aroalueet hyvin tuottoisia.
  • Lehtimetsävyöhyke.
  • Talvisateiden ilmasto: hedelmät (appelsiinit, sitruunat, viinirypäleet)
  • Trooppiset sademetsäalueet: sokeriruoko, soijapapu, öljypalmu, lihakarja

Kanat, naudat, lampaat, siat

Plantaasit. Vesiviljely.

Kasvinjalostus

Kulkusirkkaparvet

Luonnonvarat

Kaivokset, sijainnit.

Mitä raaka-aineita kännykän valmistamiseen tarvitaan.

Videot: kaivos kaivosyrityksen puolesta ja luonnonsuojelijoiden puolesta.

Energiavarat

Öljy

https://yle.fi/uutiset/3-12324016

https://openinframap.org/#12.62/59.4199/24.77068/L,P,S

Teollisuusalueet

Teollistuminen

  • energiaa
  • työvoimaa
  • raaka-aineita
  • pääomaa
  • markkinat
  • kuljetusverkosto
  • jätehuolto
  • luonnonolot
  • valtion politiikka
  • turvallisuus

Infrastruktuuri

Isoimmat teollisuusalueet

  1. Kiina $5000 mrd
  2. Eu + Britannia $4200 mrd
  3. USA $3700 mrd
  4. Japani $1000 mrd
  5. Intia $560 mrd
  6. E-Korea $500 mrd

EU

Jäsenvaltiot, Sisämarkkina-alue.

Euroopan parlamentti.

  • Pariisin sopimus (1951): Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Italia, Ranska, Saksan liittotasavalta, Benelux.
  • Rooman sopimukset (1957). Euroopan talousyhteisö (ETY) EEC,
  • Maastrichtin sopimus (1992): EU, euro. +UK, Irlanti, Portugali, Espanja, Tanska, Kreikka
  • Amsterdamin sopimus (1999). + Suomi/ Ruotsi. . .
  • Nizzan sopimus (2003).
  • Lissabonin sopimus (2007). Perusoikeudet
  1. Euroopan parlamentti: Lainsäädäntö, valvonta ja talousarvio. Valitsee EU-komission puheenjohtajan ja hyväksyy komission.
  2. Eurooppa-neuvosto: Virallinen aloitteentekijä. Ei lainsäädäntövaltaa.
  3. Euroopan unionin neuvosto: Puheenjohtajana kukin EU-maa vuorollaan. Ajetaan omia asioita.
  4. Euroopan komissio: Jäsenmaiden hallitukset valitsevat sen jäsenet, vuodeksi kerrallaan. Itsenäinen, huolehtii koko EU:sta. Perussopimuksen valvoja; valvoo että lainsäädäntö pannaan täytäntöön jäsenmaissa.
  5. Euroopan unionin tuomioistuin: Varmistaa, että EU:n oikeutta noudatetaan. Toimii Luxemburgissa.
  6. Euroopan keskuspankki: Vastaa eurosta ja EU:n rahapoliitikasta.
  7. Euroopan tilintarkastustuomioistuin: Huolehtii, että EU:n tulot ja menot on mitoitettu oikein.
  8. EU:n perustuslakisopimus:


Liikenne

CO2-päästöt pandemian aikana.


Yhä useampi liikkuu Rooman ruuhkissa vuokrattavilla skoottereilla ja pyörillä https://areena.yle.fi/1-50911130


Posteri:

Matkailu

Globaali tasa-arvo

Maailman rikkaimmat ihmiset, Oxfamin tutkimukset.

Koulumatkavideoita: https://www.youtube.com/watch?v=5bWVAEU6SQc https://www.youtube.com/watch?v=IhMk0_1BT3c https://youtube.com/watch?v=p4vimG6oUk0 https://www.youtube.com/watch?v=eIsQ0B43Q9Y https://www.youtube.com/watch?v=Tuxc8RnVLRk


Eko

Posteriaiheita

Posterissa pitää olla

  • monta kuvaa: kartta, graafia
  • 1) hyvä otsikko
  • 2) Johdanto/ yhteenveto
  • 3,4,5) aihe käsitelty ainakin kolmesta eri näkökulmasta
  • tee paperille/ tietokoneelle
  1. Kylmä sota maailmanlaajuisena ilmiönä.
  2. Naisten merkitys köyhyyden poistamisessa.
  3. Kulttuuripiirit. Valitse jokin kulttuuri ja kerro siitä.
  4. Kaivokset. Kerro jotain mielenkiintoista kaivoksista.
  5. Maanviljelys. Missä päin maailmaa viljellään eniten, missä sato on suurin jne.
  6. Kaupungit. Kerro, millaisia ovat isot kaupungit, missä niitä on ja miksi. Hyviä ja huonoja puolia.
  7. Teollisuusalueet. Missä päin maailmaa tuotetaan esim. Tekniikkaa, minkälaista, kuinka paljon?
  8. EU ja kertomuksia EU:sta. Hyviä puolia, huonoja puolia.
  9. Ilmastonlämpeneminen. Kerro ratkaisuja, miten ilmaston lämpeneminen voidaan korjata.
  10. Kansainvälinen avaruusasema ISS. Kerro miten se on kansainvälinen ja miksi se on tärkeä asia.
  11. Maanosa. Kerro jostain valitsemastasi maanosasta.
  12. Maa. Kerro jostain valitsemastasi valtiosta.
  13. Internet Afrikassa/ Ukrainassa (Elon Musk)
  14. Globaali pandemia
  15. Suezin kanava
  16. Teollinen vallankumous: haitat ja hyödyt globaalist/ nykypäivänä
  17. Ihmismäärän suuri kasvu
  18. Joku muu aihe. Kerro minulle, niin se luultavasti kelpaa.

Google Earth -esitys Valitse maa tai maanosa ja joku seuraavista aiheista

  1. Ravinnontuotanto (peltoja)
  2. Luonnonvarat (kaivokset/ metsät)
  3. Teollisuusalueet

ja tee niistä GE-esitys, jossa selostat tarkemmin asiaa.

  • Käy eri paikoissa ja kuvaile niitä suomeksi
  • Ainakin viisi (5) eri ja erilaista paikkaa
  • Etsi myös valokuvia
  • Voit kirjautua GE:hen tai käyttää KML-projektia.

9. lk

Esihistoria

Suomen kallioperä

Kivet ja mineraalit Suomen luonnossa (Kalle Taipale)

Kivilajit. Kuvat hakukoneella.

Kivilajit

  1. Magmakivilajit
    1. Pintakivilajit (basaltti, hohkakivi)
    2. Syväkivilajit (graniitti). Graniitti koostuu kolmesta mineraalista (maasälpä, kvartsi, kiille)
  2. Kerrostuneet kivilajit eli sedimenttikivilajit
    1. Hiekkakivi
    2. Savikivi
    3. Kalkkikivi
  3. Muuttunueet kivilajit
    1. graniitti -> gneissi
    2. hiekkakivi -> kvartsiitti (Suomen kovin kivilaji)
    3. savikivi -> kiilleluiske
    4. kalkkivivi -> marmori

Suomen kallioperän historia. Kts https://cod3v.info/index.php?title=Opetus:_Maantieto#Mannerlaatat

  • Arkeeinen aika. (Manamansalo Oulussa.)
    • 3100 milj vuotta
    • pääosa, 2870 - 2700 milj vuotta
    • Itä-Suomi, Lappi: granitoidi.
  • Proterotsooinen aika
    • 1900 - 1800 milj vuotta sitten Svekofenninen (Alppien kaltainen poimuvuoristo, nyt kulunut pois).
    • Liuskeet, gneissi jne.
  • Rapakivimagmatismi
    • 1600 milj vuotta sitten
  • Peruskallion muodostuminen päättyi
    • 650 milj vuotta sitten
  • Kaledonidit
    • 450-400 milj vuotta sitten muodostunut vuorijono
    • Skandit; Saana, Halti

Suomen liikkuminen historian aikana. https://en.wikipedia.org/wiki/Geological_history_of_Earth https://en.wikipedia.org/wiki/Plate_tectonics https://www.slideshare.net/gpc2717/plate-tectonics-history-and-boundaries https://www.researchgate.net/figure/The-geological-history-of-India-and-Sri-Lanka-in-relation-to-plate-tectonics-Sri-Lanka_fig1_321311027

  • Punainen maasälpä sisältää kalsiumia ja natriumia.

Jääkausi

Muller https://muller.lbl.gov/teaching/Physics10/PffP_textbook/PffP-10-climate.pdf

Maaperä ja maankohoaminen

Suomessa maaperän paksuus on 3-4 m.

Maalajit
Kivennäismaalajit Eloperäiset lajit
Sora Turve
Hiekka Multa
Hieta Leiju
Hiesu Muta
Savi
Moreeni


Itämeren vaiheetː

  1. 13 - 11 tuhatta vuotta sittenː Baltian jääjärvi
  2. 11-10 tvsː Yoldianmeri
  3. 10-9 tvsː Ancylusjärvi
  4. 9-3 tvs Litorinanmeri

Muuttuva luonti

Metsät, suot

Pähkähullu Suomi, "Suomalainen sisu":

Suo paksuu 0,5 mm vuodessa. Suomessa oli soita n 30%, nyt yli 25%. Ojitus.

  • kostea ilmasto: märässä maassa hapen määrä vähäinen (ei riitä hajoittajille). Juuret kärsivät
  • suo on hapanta
  • viileä ilmasto: hajottajien toiminta hitaampaa. Ei vapaudu ravinteita.
  • tasaiset pinnanmuodot
  • ohut maaperä
  • paljon pieniä järviä (jotka voivat muuttua soiksi)
  • Jäätyminen hajottaa juuria ja maavarsia

Rahkasammal ja muut suokasvit (suopursu).

Soiden syntytavat:

  1. Järvi kasvaa umpeen reunoilta alkaen tai kirkasvetiset järvet voivat pohjasta alkaen.
  2. Metsämaa voi muuttua suoksi (painanteet)
  3. Merestä kohoavan maan soistuminen

Suotyyppejä

  • Keidas- eli kohosuot Etelä-Suomessa. Vedet valuvat pois. Ravinteet vain sadeveden mukana.
  • Aapasuot (keskiosat reunoja alempana). Pohjois-Suomessa.
  • Palsasuot. Ikiroutaa.
  • Metsäsuot
  1. Korpi
  2. Räme

Toinen tapa luokitella

  • Neva
  • Letto
  • Luhta

Ilmasto, sää

Kartat

Suomen maisema-alueet

Saaristo-Suomi

Etelä-Suomi

Järvi-Suomi

Pohjanmaa

Vaara-Suomi

Lappi

Itämeri

Kaupungit, järvet ja joet

Käsityötä, eli piirrä käsin paperille. Jokainen omansa. Iso työ, mutta jos jotain jää päähän, niin helpottaa. Tässä on koko kahden viikon työt. Palauta ensimmäisellä viikolla kuva alkuosasta ja ensi viikolla loppuosa. Merkitsen Wilmaan ne tehdyt työt.

Piirrä isolle paperille (mielellään A3-kokoa, eli ison vihon aukeama) Suomen reunaviivat. Lisää siihen seuraavat asiat. Huom tee vesistöt sinisellä.

Ennen vuotta 1600 perustetut kaupungit ja läheiset vesistöt:

  • Turku ja Aurajoki
  • Ulvila ja Kokemäenjoki
  • Porvoo ja Porvoonjoki
  • Rauma ja sen läheinen Pyhäjärvi
  • Naantali ja piirrä sen ympäristölle Turun ja Paraisten saaristoa. Muista Jurmo ja Utö.
  • Tammisaari sen saaristo.
  • Helsinki ja Suomenlinna, Vantaanjoki
  • Pori, Kokemäenjoki tuli jo

Ennen vuotta 1700 perustetut kaupungit:

  • Oulu ja Oulujoki sekä Oulujärvi. Lisää myös Kajaani, Vuokatti ja Sotkamo.
  • Vaasa. Piirrä myös Vaasan saaristo, Laihia, Seinäjoki ja Mustasaari.
  • Uusikaupunki ja sen saaristo.
  • Kokkola ja Kalajoki (joka ei ole joki)
  • Uusikaarlepyy ja Uusikaarlepyyn joki sekä Lappajärvi.
  • Tornio ja Tornionjoki
  • Hämeenlinna ja Vanajvesi, Iso-Roine, Hiidenjoki,
  • Savonlinna ja Pieni Haukivesi, Puruvesi, Saimaa ja Rääkkylä
  • Lappeenranta ja Nuijamaa
  • Raahe ja Hailuoto
  • Kristiinankaupunki sekä Söderfjärden
  • Kajaani tuli jo, mutta lisää Pielinen
  • Kuopio ja Kallavesi ja Konnevesi
  • Pietarsaari
  • Hamina ja Kotka. Lisää myös Kymijoki ja Pyhäjärvi, josta se laskee.

Ennen vuotta 1800 perustetut kaupungit

  • Loviisa ja saaristoo Porvooseen ja Kotkaan saakka.
  • Tampere ja Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Jatka Kuloveden kautta Rautavdelle ja siitä Kokemäenjokeen. Etelään yhdistä Pyhäjärvi Vanajaveteen. Pohjoiseen piirrä järviä Tampereen pohjoispuolella, ja merkitse karttaan myös Teisko, Murole, Ruovesi, Vilppula, Keuruu, Virrat ja Mänttä. Itään päin merkitse Kangasala, Roine, Längelmävesi, Päijänne ja Jyväskylä
  • Kaskinen sekä piirrä sen saaristoa. Erityisesti pohdi, miksi se on sen näköistä.

Ennen vuotta 1900 perustetut kaupungit

  • Jyväskylä ja Konnevesi sekä Keitele
  • Mikkeli
  • Heinola ja Päijänne
  • Joensuu ja Koli sekä Pielinen
  • Maarianhamina ja saaret Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Houtskär
  • Kemi ja Kemijoki sekä Kemijärvi
  • Hanko ja Rosala, Bengtskär ja Russarö
  • Kotka
  • Iisalmi, Porovesi ja Iso-Ii

Sekä

  • Lahti, Suomen Chicago

Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan


Suomen suurimmat järvet järjestyksessä. Huomaa, että osa tuli jo äsken.

  • Saimaa (mm. Etelä-Saimaa, Pihlajavesi, Haukivesi, Pyhäselkä, Puruvesi, Luonteri ja Kolovesi)
  • Päijänne
  • Inarijärvi
  • Iso-Kalla (Kallavesi, Suvasvesi, Juurusvesi, Riistavesi ja Muuruvesi)
  • Pielinen
  • Oulujärvi
  • Keitele
  • Kallavesi
  • Puula
  • Lokan tekojärvi
  • Kitkajärvi (Yli-Kitka ja Ala-Kitka) ja Posiojärvi
  • Längelmävesi, Koljonselkä ja Roine – Mallasvesi
  • Iisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi.
  • Iso-Kulovesi (Kulovesi, Rautavesi)
  • Höytiäinen
  • Näsijärvi

Luettelo Suomen (sisä)vesistöistä.

Ja vielä. Sitten tarvitaan Suomen joet pohjoisesta lounaan kautta itään. Lue joista hyvä teksti Pääjoet. Lisää karttaasi seuraavat joet

  • Oulujoki
  • Siikajoki
  • Pyhäjoki
  • Kalajoki
  • Lestijoki
  • Perhonjoki
  • Ähtävänjoki
  • Lapuanjoki
  • Kyrönjoki
  • Närpiönjoki
  • Isojoki
  • Merikarvianjoki
  • Pohjajoki
  • Eteläjoki
  • Kellahdenjoki
  • Kokemäenjoki
  • Eurajoki
  • Lapinjoki
  • Ilmonhauta
  • Mynäjoki
  • Hirvijoki
  • Aurajoki
  • Paimionjoki
  • Uskelanjoki
  • Vantaanjoki
  • Sipoonjoki
  • Mustijoki
  • Porvoonjoki
  • Ilolanjoki
  • Loviisanjoki
  • Lillån
  • Kymijoki
  • Summanjoki
  • Vehkajoki

Väestö

Kaavoitus

https://twitter.com/BrentToderian/status/1531130575293014016?t=817XnO9Ou7c9kCrYslvnbA&s=09


Suunnittele joko kaupunki tai useamman kaupungin muodostama alue

Hahmottele useamman eri kaupungin paikat

- satamakaupunki - sisämaa - maaseutualue|| Lähiöitä, keskusta (uusi, vanha), teollisuusalue, hitec-firmat, kallis alue,

Missä kohtaa on lähiöt, keskusta, teollisuusalue Kulkuväylät: autoille, polkupyörille, kävelijöille, kävelykadut, raitiovaunu, bussilinjat, metro
Suunnittele tiet

- rautatiet|| Ulkoilualueet Puistot

Metsät, luonnontilainen alue Kaupat, kauppakeskukset
Example Yhteysväylät muihin kaupunkeihin

- isot tiet - rautatiet

Teollisuus ja palvelut

Biotalous

Kaupungin rakenne, muuttoliike

Pyöräilypropagandaa:

Kaupunkisuunnittelupelejä

Karttoja

Kartan generointia

Energia

Kestävä kehitys

Liikenne

Matkailu

Retrieved from "https://wiki.luntti.net/index.php?title=Opetus:_Maantieto&oldid=12344"