Opetus: Biologia

7.lk Solu ja vesi

https://cod3v.info/index.php?title=Taxonomy

Solu

Solut ovat läpimitaltaan tavallisesti 5–200 mikrometriä, mutta pienimmät yksisoluiset bakteerit ovat läpimitaltaan vain 0,3 mikrometriä. Ihmisen suurimpia soluja ovat munasolut, hermosolut ja lihassolut, ja pienimpiä siittiösolut ja punasolut.

Soluelimet (soluorganellit). Lähde: Wikipedia.

Kasvisolu	Molemmat	Eläinsolu
Viherhiukkanen (kloroplasti)	Solukalvo. Lipidikaksoiskalvo: glyseroliin on liittynyt kaksi rasvahappoa ja hydrofiilinen fosfaattiryhmä. Rasvahappojen hydrofobiset osat, poolittomat hiiliketjut, ovat suuntautuneet kalvon keskelle.
Soluseinä	Solulima eli sytoplasma. Runsaasti proteiineja ja RNA:ta. Proteiinisynteesi tapahtuu soluliman ribosomeissa
Glyoksysomit. Glyoksylaattikierto mahdollistaa kasveille glukoosin synteesin rasvahapoista	Tuma. Solun perintötekijät sijaitsevat (aitotumallisissa soluissa) tumassa, joka on eristetty solulimasta tumakalvolla.
	Mitokondrio. Sisältää ATP:tä. Solussa voi mitokondrioita olla muutamasta tuhansiin. Muodoltaan mitokondriot ovat pitkulaisia, ja niiden sisäkalvossa on runsaita hyllymäisiä poimuja. Kehittyi varhaisen esieukaryoottisolun kanssa endosymbioosissa eläneestä aerobisesta bakteerista. ||
	Solulimakalvosto (endoplasmakalvosto). Rakenne on lähes samanlainen kuin solukalvon. Rakentuvat miltei kaikki solun rasva-aineet. Sillä on tärkeä rooli myös eritettävien ja soluelimiin päätyvien proteiinien valmistuksessa.
	Golgin laite. Viimeistelee erittyviä proteiinimolekyylejä. Osallistuu proteiinien muokkaamiseen lisäämällä niihin esimerkiksi hiilihydraattiryhmiä, jolloin syntyy glykoproteiineja. Golgin laitteen muita tehtäviä ovat eriterakkuloiden muodostaminen, eritettävän aineen pakkaaminen eriterakkuloihin, lysosomien kalvon muodostaminen sekä lysosomaalisten entsyymien valmistaminen.
	Eriterakkulat
	Endosomit
Solunesterakkulat (eli ontelot) hoitavat lysosomien tehtävää. Niiden tilavuus voi kasvisolussa olla jopa 90 % solun tilavuudesta.	Lysosomit. Solunsisäinen ruuansulatus. Osallistuvat solun puolustautumiseen hajottamalla bakteereita. Myös solujen omat kuluneet osat hajoavat lysosomien sisällä. Muodostuvat Golgin laitteessa.
	Peroksisomit. Osallistuu tärkeisiin solun aineenvaihdunta- ja signalointitehtäviin. On yksinkertaisen lipidikalvon ympäröimä. Sisältää hapettavia entsyymejä, katalaaseja ja peroksidaaseja, jotka käyttävät happea vetyatomien irrottamiseen orgaanisista yhdisteistä. Tämä reaktio tuottaa vetyperoksidia, mistä peroksisomi on saanut nimensä
	Kuljetusvekselit
	Keskusjyväset. Tärkeä tehtävä solunjakautumisessa. Keskusjyväset osallistuvat solunjakautumiseen vetämällä tuplaantuneet soluelimet sekä kromosomit kasvattamillaan mikrotubuluksilla kumpaankin syntyvään soluun.
	Ribosomit. Proteiinisynteesi tapahtuu sen pinnalla. Toiminta on tarkkaa ja nopeaa, ja vaatii paljon energiaa.
	Glykogeeni. Polysakkaridi ja ensisijainen hiilihydraattivarasto. Keho muuntaa glykogeenin glukoosia pääsääntöisesti ATP-molekyyleiksi.
	Rasvapisarat
	Värekarvat. Liikuttavat nestettä solun pinnalla tai liikuttavat itse solua nesteessä. Energia ATP:stä.
	Solun tukiranka. Koostuu proteiinien muodostamista säikeistä: (1) mikrotubuluksista, (2) mikrofilamenteista ja (3) välikokoisista säikeistä. Ne säätelevät muun muassa solun muotoa, soluelinten paikkoja, solun liikettä ja rakkuloiden kuljetusta solun sisällä.

Luonnon tutkimus

== 7. lk: Eliökunta

Vesieläimet (levät, plankton)

Mikrobit: bakteerit ja arkit. Suurin osa alkueliöistä (tohvelieläimet, ameebat) joitain sieniä (hiivasieni, homesieni).

Plankton.

1. Kasviplankton

• omavaraisia
• vesien happipitoisuus
• syanobakteerit, viherlevät ja piilevät.

1. Eläinplankton

• Pieniä toisenvaraisia eliöitä
  • Ripsieläimet, hankajalkaiset, vesikirput
• Korvameduusa

Itämeren meduusat

8.lk

Metsät

Mänty-, kuusi- ja lehtimetsät.

Metsät

Mäntymetsä	Kuusimetsä	Lehto
Kuiva kangasmetsä	Tuore kangasmetsä	Lehto
Hiekka, sora	Moreeni	Multa
Vähän vettä	Hyvin vettä	Hyvin vettä
Jäkälät sammalet, puolukka	Varpuja, mustikka	pensaita, heiniä, vuokkoja jne.
Vähän valoa	Paljon valoa	Paljon valoa keväällä. Vähän valoa loppukesästä
Eläimiä vähänlaisesti	Eläimiä jonkin verran	Paljon eläimiä

Lisäksi sekametsät ja erityisesti aarniometsät. Ja harju- ja dyynimetsät, tulvametsät, kalliometsät ja poikkeavalla maapohjalla kasvavat metsät.

9. lk

Lihakset

Lihasten energiantuotto.