Luonnontieteiden ja matematiikan opetus TASKissa

Johdanto

Katso https://cod3v.info/index.php?title=Mathematics_at_TASK ja https://cod3v.info/index.php?title=Opetussuunnitelma_(2014%2Bkriteerit_2021)

Arviointi luonnontieteissä ja matematiikassa

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Arviointi on monipuolista. Ns formatiivisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelemaan ja kehittämään itsearvioinnin taitoja. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.

Arviointikriteerit hyvin lyhyesti

• Matematiikka
  • As 7: Oppilas osaa ratkaista tai laskea annetun tehtävän ohjatusti
  • As 9: Oppilas käyttää ja hyödyntää matematiikkaa monipuolisesti ongelmanratkaisussa
• Fysiikka ja kemia
  • As 7: Oppilas antaa esimerkkejä ja tietää ilmiöitä.
  • As 9: Oppilas käyttää fysiikkaa. Perustelee ja selittää ilmiöitä. Tietää, antaa erilaisia esimerkkejä ja osaa käyttää malleja.
• Biologia
  • As 7: Oppilas kuvailee ja kertoo sekä osaa nimetä. Antaa esimerkkejä.
  • As 9: Oppilas selittää ja perustelee, osaa arvioida osaamistaan. Tietää, tuntee, nimeää eliöitä. Antaa esimerkkejä.
• Maantieto
  • As 7: Oppilas osaa nimetä ja osallistuu tunneilla. Antaa esimerkkejä, tuntee kartan, kuvailee ilmiöitä.
  • As 9: Oppilas ymmärtää ilmiöt, selittää, vaikuttaa ja osallistuu aktiivisesti. Perustelee tarkoituksenmukaisesti.

Käytännössä nämä tarkoittavat, että pelkkä koearvosana ei kerro kaikkea. Jokaisessa aineessa tarkastan tehtävät (sekä koti- että tuntitehtävät), ja noin puolet arvosanasta tulee tehtyjen tehtävien perusteella. Yleensä tarkastan tehtävät vasta osion lopussa, paitsi jos on jotain erityistä, mutta siten että oppilaalle jää aikaa korjata ja parantaa suoritustaan. Tehtävien tekeminen on tärkeätä, koska niissä opeteltavia asioita käydään monipuolisesti läpi. Kokeita on erilaisia: esimerkiksi ymmärtämiseen painottavia, ulkolukukokeita sekä sanakokeita. Luonnontieteissä on oma kielensä, jonka käyttäminen vaatii sanaston tuntemista. Tuntiaktiivisuus näkyy ja kuuluu jokaisella tunnilla, mutta se harvemmin näkyy Wilmassa. Fysiikassa ja kemiassa yritämme tehdä mahdollisuuksen rajoissa kokeellista työtä ("the only difference between screwing around and science is:" ____). Matematiikan tunneilla yleensä joka toinen tunti hypätään uuteen kappaleeseen (joka esitellään lyhyesti tai pidemmin), ja oppilailla on 2x45 minuuttia aikaa ratkoa tehtäviä. Olen apuna koko ajan. Matematiikan tunneilla oppilailla on käytössä laskupäiväkirja, jossa näkyy suunnitelma sekä jokaisen henkilökohtainen edistyminen. Biologiassa ja maantiedossa tehdään enemmän postereita ja ryhmätöitä kuin muissa aineissani.

Matematiikka

Arviointi eli arvostelu

Arvosana perustuu aktiivisuuteen (eli tehtävien tekemiseen), kokeisiin ja muuhun työskentelyyn. Vihot ja tehtävät tarkistan kokeiden yhteydessä. Tavallinen neli- tai funktiolaskin on kokeissa sallittu apuväline, mutta Photomath:ia tai Wolfram Alpha:aa kannattaa hyödyntää omassa opiskelussa. Koe on kohtuullisen lyhyt, mutta sisältää myös vaikeita tehtäviä. Matematiikan kokeen saa uusia tai sen saa tehdä aiemmin kuin suunnitelmassa on mainittu. Murtoluvut pitää osata, jos haluaa arvosanan 10 (jokaisessa kokeessa on ainakin yksi lasku, jossa pitää hyödyntää murtolukuja).

Laskut kirjoitetaan vihkoon välivaiheineen (mukaan lukien alkukysymys, välivaiheet ja lopputulos). Pelkkä vastaus on tekemätön tehtävä -- perustet pitää olla.

7. lk

PiKirjaSuunnitelma luvutjalaskutoimitukset1.svg

Aiheet ja järjestys (saattaa muuttua tilanteen mukaan)

1. Luvut ja laskutoimitukset
   1. kpl 3 Kirjainlaskennan peruskäsitteitä
   2. kpl 4 Kirjainlaskentaa
   3. kpl 6 Kirjainlausekkeen arvo
   4. kpl 7 Samanmuotoisten termien yhdistäminen
   5. kpl 8 Lausekkeen sieventäminen
   6. kpl 10 Lausekkeen kertominen luvulla
   7. kpl 11 Lausekkeiden summa
   8. kpl 12 Lausekkeiden erotus
   9. kpl 13 Kirjainlaskentaa
   10. kpl 14 Kertaus
   11. Matikan pikatesti ja päiväkirjan palautus
2. Luvuista kirjaimiin
3. Luvuista kirjaimiin: yhtälöt
   1. kpl 15 Yhtäsuuruuksia
   2. Kpl 16 Yhtälö
   3. Kpl 18 Yhtälön ratkaiseminen
   4. Kpl 19 Termien vähentäminen ja lisääminen
   5. Kpl 20 Termien siirtäminen (sama kuin edellinen)
   6. Kpl 21 Yhtälön ratkaiseminen jakamalla
   7. Kpl 22 Yhtälön ratkaiseminen kertomalla
   8. Kpl 23 Erilaisia yhtälöitä
   9. Kpl 26 Kertaus
   10. Koe
4. Pisteistä kuvioita ja kappaleita

Seitsemännellä luokalla harjoittelemme myös hieman ohjelmointia (yleensä jonkun kokeen jälkeen).

8. lk

Järjestys (voi muuttua tilanteen mukaan)

1. Potensseja:

PiKirjaSuunnitelma potenssit 2021-2022.svg

1. Funktioita ja yhtälöitä
2. Prosentteja
3. Mittoja ja pinta-aloja

9. lk

Yhdeksännellä luokalla kerätään yhteen kaikki aiemmin opittu. Laskut pitenevät ja tehtävät eivät ole enää helppoja.

Aiheet ja järjestys (voi muuttua tilanteiden mukaan).

1. Polynomit

PiKirjaSuunnitelma polynomejaJaYhtalopareja.svg

1. Yhtälöparit
2. Särmiö, lieriö
3. Pythagoras ja trigonometriset yhtälöt
4. Kartio, pallo
5. Todennäköisyyslaskenta
6. Tilastot
7. Kertaus

Fysiikka

Arviointi

Kokeet, tuntityöskentely (tehtävät) ja tuntiaktiivisuus.

7. lk

Lämpö

1. Mitä fysiikka on. Perusmittaukset
2. Lämpölaajentuminen
3. Lämpöenergia
4. Olomuodon muutokset
5. Lämmön siirtymistavat
6. Lämpötasapaino
7. Ekstrat

Aaltoliike

1. Aallon eteneminen
2. Värähtelijä ja ääni
3. Valon heijastuminen. Peilit
4. Valon taittuminen
5. Linssit
6. Ekstrat

8. lk

Liike ja voima

1. Nopeus
2. Kiihtyvyys
3. Voimat ja vuorovaikutus
4. Noste ja kitka
5. Paine
6. Ekstrat

Liike ja energia

1. Energian muutokset ja lajit
2. Työ
3. Nostotyö ja potentiaalienergia
4. Teho ja hyötysuhde
5. Yksinkertaiset koneet
6. Ekstrat

Sähkö

1. Staattinen sähkövaraus
2. Jännite, sähkävirta, virtapiiri
3. Jännite ja virta
4. Lamppu (outchh), vastus
5. Sähköenergia

9. lk

Energia yhteiskunnassa

1. Magnetismi
2. Generaattori
3. Kodin virtapiirit
4. Voimalaitokset
5. Energian säästö

Kemia

7. lk

Aineet

1. Turvallisuus
2. Ominaisuuksia
3. Atomit
4. Yhdisteet
5. Vesi

Kemiallinen reaktio

1. Puhtaat aineet ja seokset
2. Liuos
3. Seos ja erotusmenetelmät
4. Kemiallinen reaktio
5. Palaminen

8. lk

Jaksollinen järjestelmä

1. Atomi
2. Jaksollinen järjestelmä
3. Ionit
4. Suolat
5. Molekyylit ja kovalenttinen sidos

Hapot

1. Happamuus
2. Hapot ja emäkset raaka-aineina
3. Neutraloituminen
4. Oksidi ja pH
5. Ilmakehä

Metallien kemia

1. Metallit
2. Jännitesarja
3. Paristo ja akku
4. Teräs
5. Korroosio

9. lk

Orgaaninen kemia

1. Hiili
2. Hiilivedyt
3. Olomuotoja
4. Alkoholit
5. Karboksyylihapot

Ravintoaineita

1. Rasvat
2. Sokerit
3. Proteiinit

Biologia

7. lk

https://cod3v.info/index.php?title=Taxonomy

1. Solu
2. Veden merkitys
3. Luonnon tutkimus

Eliökunta

1. Vesieläimet (levät, plankton)
2. Kasvit
3. Selkärangattomia
4. Kalat
5. Sammakot
6. Matelijat
7. Linnut
8. Nisäkkäät

Ekologia

1. Ekosysteemi
2. Vuorovaikutus
3. Suomalaisia ekosysteemejä
4. Evoluutio
5. Uhanalaisia lajeja

8. lk

1. Metsät
2. Metsän tutkimusmenetelmiä
3. Metsätyypit (aarniometsä)
4. Sienet
5. Kasvit

1. Selkärangattomia
2. Selkärankaisia
3. Uhanalaisia
4. Metsän käyttäminen
5. Metsien suojelu

Maantieto

9. lk

Esihistoria

1. Suomen kallioperä
2. Jääkausi
3. Maaperä ja maankohoaminen
4. Muuttuva luonti
5. Metsät, suot
6. Ilmasto, sää
7. Kartat
8. Itämeri
9. Järvet ja joet

Nykyaika

1. Suomen maisema-alueet
2. Väestö
3. Kaavoitus
4. Teollisuus ja palvelut
5. Biotalous
6. Kaupungin rakenne, muutto
7. Energia
8. Kestävä kehitys
9. Liikenne
10. Matkailu