Opetus: Kemia: Difference between revisions
(→Hiili) |
|||
Line 105: | Line 105: | ||
=== Hiilivedyt=== | === Hiilivedyt=== | ||
Poolittomia. | |||
{| class="wikitable" | |||
|+ Caption text | |||
|- | |||
! Header text !! Header text !! Header text | |||
|- | |||
| Metaani. | |||
Kaasu. | |||
Eloperäisen aineksen mädäntyessä. Biokaasu. Maakaasu. | |||
|| | |||
|| | |||
|- | |||
| Etaani. | |||
Väritön ja hajuton kaasu. | |||
Eristetään maakaasusya ja maaöljystä. Käytetään eteenin valmistukseen. Muita ovat: vinyylikloridi, asetaldehydi, etikkahappo, kloorietaani, 1,1-dikloorietaani ja 1,1,1-trikloorietaani. Voidaan nesteyttää. | |||
|| Eteeni. | |||
Väritön, hajultaan makeahko, ilmaa kevyempi erittäin helposti syttyvä kaasu. | |||
Useiden kemianteollisuuden tuotteiden raaka-aine, erityisesti muovien. Polyeteeni, maailman käytetyin muovi. Eteeniä klooraamalla saadaan 1,2-dikloorietaania (C2H4Cl2), josta valmistetusta vinyylikloridista (C2H3Cl) tehdään polyvinyylikloridi ((C2H3Cl)n). Eteenin reaktio bentseenin (C6H6) kanssa tuottaa etyylibentseeniä (C8H10), joka dehydrogenoidaan styreeniksi (eli fenyylietyleeniksi) (C6H5C2H3), joka polymeroidaan polystyreeniksi ((C8H8)n). | |||
Käytettiin myös aikoinaan anestesiaan. | |||
Kasvihormoni, sitä voidaan hyödyntää kasvituotannossa. Esimerkiksi hedelmäpuiden käsittely eteenillä saa hedelmät kypsymään samaan aikaan. | |||
|| Etyyni eli asetyleeni. Väritön ja erittäin tulenarka kaasu, jolla on miellyttävä makea tuoksu. | |||
Käytetään muun muassa hitsauksessa ja polttoleikkauksessa | |||
|- | |||
| Propaani. Väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. | |||
Valmistetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Käytetään nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa. | |||
Valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. | |||
Propaania käytetään joskus päihdetarkoituksessa imppaamalla. | |||
|| Propeeni. Väritön, hajuton ja helposti syttyvä kaasu. Ilmaa raskaampaa. | |||
Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. | |||
Käytetään eniten monomeerien valmistuksessä, useimmiten polypropeenin valmistuksessa. Propeenia käytetään myös muun muassa propyleenioksidin, asetonitriilin, kumeenin, isopropyylialkoholin, allyylikloridin, heptaanien, akryylinitriilin ja akroleiinin valmistuksessa. | |||
Propeeniä käytetään polttoaineena teollisuudessa, | |||
|| Propyyni. väritöntä, erittäin helposti syttyvää kaasua, jolla on tunnusomainen haju. | |||
Suurin osa propyynistä käytetään metyylimetakrylaatin valmistukseen. | |||
|- | |||
|| Butaani. Ilmaa raskaampi, väritön, tulenarkaa ja helposti nesteytettävä kaasu. | |||
Yhdiste erotetaan tislaamalla maaöljystä tai maakaasusta tai krakkaustuotteista.[3] | |||
Butaania käytetään nestekaasun (retkikeittimet, tupakansytyttimet, kaasuhellat). Myös krakkauksessa petrokemikaalien valmistusprosessissa tuotettaessa eteeniä, propeenia, butadieeniä ja isopropeenia. | |||
Elintarvikkeissa butaania käytetään lähinnä pakkauskaasuna tai ponneaineena. Yleistynyt päihteenä | |||
|| [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buteeni Buteeni]. Väritön, hajuinen kaasu | |||
muun muassa synteettisen kumin valmistuksessa. | |||
|| Butyyni. 1-butyyni ja 2-butyyni. | |||
|- | |||
|| Propaani. Väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. | |||
Tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. | |||
Nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa. | |||
Valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä (eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia). | |||
|| Propeeni. Väritön, hajuton ja helposti syttyvä. | |||
Suuri merkitys öljyntuotannossa. | |||
Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. | |||
|| Propyyni. Väritöntä, erittäin helposti syttyvää kaasua, jolla on tunnusomainen haju. | |||
Suurin osa propyynistä käytetään metyylimetakrylaatin valmistukseen. Metallien hitsauksessa ja karkaisussa. | |||
|- | |||
|| Butaani. väritöntä, tulenarkaa ja helposti nesteytettävää kaasua. | |||
Elintarvikkeissa isobutaania käytetään lähinnä pakkauskaasuna tai ponneaineena. | |||
|| [https://fi.wikipedia.org/wiki/Buteeni Buteeni]. värittömiä, mutta niillä on ominainen hajunsa, ja ne syttyvät herkästi. | |||
Buteenia käytetään muun muassa synteettisen kumin valmistuksessa. | |||
|| Butyyni. | |||
|} | |||
Tavallinen butaani on n-butaani. Haaroittunut butaani on [https://fi.wikipedia.org/wiki/Isobutaani isobutaani]. | |||
=== Olomuotoja=== | === Olomuotoja=== | ||
=== Alkoholit=== | === Alkoholit=== |
Revision as of 21:21, 1 December 2021
Arviointi
7. lk: Aineet
Turvallisuus
Ominaisuuksia
Atomit
Yhdisteet
Vesi
7. lk: Kemiallinen reaktio
Puhtaat aineet ja seokset
Liuos
Seos ja erotusmenetelmät
Kemiallinen reaktio
Palaminen
8. lk: Jaksollinen järjestelmä =
Atomi
Jaksollinen järjestelmä
Ionit
Suolat
Molekyylit ja kovalenttinen sidos
8. lk: Hapot
Happamuus
[Eksperimentti: punakaali ja pH]].
Hapot ja emäkset raaka-aineina
Neutraloituminen
Oksidi ja pH
Ilmakehä
8. lk Metallien kemia
Metallit
Jännitesarja
Paristo ja akku
Ilma-aukot. Metalli1 + paperieriste + metalli2.
Esim.
- Grafiitti-sinkki -paristoja
- Lyijyakut + rikkihappo
- Ni-Cd
- Ni-MH
- Li-ioni, esim. Li-Co-O2.
Teräs
Outokummun propagandavideo:
Teräksen tuotantoa, pitkä hidas video mutta hienot kuvat:
Metallin sulattaminen sähköllä:
Järvimalmin kalastusta:
Raudan valmistusta perinteisin menetelmin:
Onko hämähäkin seitti tosiaan vahvempaa kuin metalli:
Kestääkö Iron Manin puku luotia?
Korroosio
Patinoituminen: 2Cu + O_2 → 2CuO. Sitten CuO + CO_2 → CuCO_3 patina.
Ruostuminen: Fe → Fe^{2+} + 2e^-. 4e^- + O_2 → 4OH^-. Fe^{2+} + 2OH^{-} → Fe(OH)_2. 4Fe(OH)2 + O2 → 2(Fe2O3 · H2O) + 2H2O.
Uhrimetalli:
- Rautalaiva + sinkkiuhrit
- Peltikatto + kuparinaulat?
- Alumiinivene + sinkkiuhri?
Oksidikerros:
- Alumiinioksidi: Al2O3
- Sinkkioksidi: ZnO
- Ruostumaton teräs: Cr2O3.
9. lk: Orgaaninen kemia
Hiili
Hiilen allotropoita:
- Timantti
- Grafiitti
- Grafeeni
- Fullereeni
- Nanoputki
Hiilivedyt
Poolittomia.
Header text | Header text | Header text |
---|---|---|
Metaani.
Kaasu. Eloperäisen aineksen mädäntyessä. Biokaasu. Maakaasu. |
||
Etaani.
Väritön ja hajuton kaasu. Eristetään maakaasusya ja maaöljystä. Käytetään eteenin valmistukseen. Muita ovat: vinyylikloridi, asetaldehydi, etikkahappo, kloorietaani, 1,1-dikloorietaani ja 1,1,1-trikloorietaani. Voidaan nesteyttää. |
Eteeni.
Väritön, hajultaan makeahko, ilmaa kevyempi erittäin helposti syttyvä kaasu. Useiden kemianteollisuuden tuotteiden raaka-aine, erityisesti muovien. Polyeteeni, maailman käytetyin muovi. Eteeniä klooraamalla saadaan 1,2-dikloorietaania (C2H4Cl2), josta valmistetusta vinyylikloridista (C2H3Cl) tehdään polyvinyylikloridi ((C2H3Cl)n). Eteenin reaktio bentseenin (C6H6) kanssa tuottaa etyylibentseeniä (C8H10), joka dehydrogenoidaan styreeniksi (eli fenyylietyleeniksi) (C6H5C2H3), joka polymeroidaan polystyreeniksi ((C8H8)n). Käytettiin myös aikoinaan anestesiaan. Kasvihormoni, sitä voidaan hyödyntää kasvituotannossa. Esimerkiksi hedelmäpuiden käsittely eteenillä saa hedelmät kypsymään samaan aikaan. |
Etyyni eli asetyleeni. Väritön ja erittäin tulenarka kaasu, jolla on miellyttävä makea tuoksu.
Käytetään muun muassa hitsauksessa ja polttoleikkauksessa |
Propaani. Väritön, hajuton ja tulenarka kaasu.
Valmistetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Käytetään nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa. Valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. Propaania käytetään joskus päihdetarkoituksessa imppaamalla. |
Propeeni. Väritön, hajuton ja helposti syttyvä kaasu. Ilmaa raskaampaa.
Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. Käytetään eniten monomeerien valmistuksessä, useimmiten polypropeenin valmistuksessa. Propeenia käytetään myös muun muassa propyleenioksidin, asetonitriilin, kumeenin, isopropyylialkoholin, allyylikloridin, heptaanien, akryylinitriilin ja akroleiinin valmistuksessa. Propeeniä käytetään polttoaineena teollisuudessa, |
Propyyni. väritöntä, erittäin helposti syttyvää kaasua, jolla on tunnusomainen haju.
Suurin osa propyynistä käytetään metyylimetakrylaatin valmistukseen. |
Butaani. Ilmaa raskaampi, väritön, tulenarkaa ja helposti nesteytettävä kaasu.
Yhdiste erotetaan tislaamalla maaöljystä tai maakaasusta tai krakkaustuotteista.[3] Butaania käytetään nestekaasun (retkikeittimet, tupakansytyttimet, kaasuhellat). Myös krakkauksessa petrokemikaalien valmistusprosessissa tuotettaessa eteeniä, propeenia, butadieeniä ja isopropeenia. Elintarvikkeissa butaania käytetään lähinnä pakkauskaasuna tai ponneaineena. Yleistynyt päihteenä |
Buteeni. Väritön, hajuinen kaasu
muun muassa synteettisen kumin valmistuksessa. |
Butyyni. 1-butyyni ja 2-butyyni. |
Propaani. Väritön, hajuton ja tulenarka kaasu.
Tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa. Valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä (eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia). |
Propeeni. Väritön, hajuton ja helposti syttyvä.
Suuri merkitys öljyntuotannossa. Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. |
Propyyni. Väritöntä, erittäin helposti syttyvää kaasua, jolla on tunnusomainen haju.
Suurin osa propyynistä käytetään metyylimetakrylaatin valmistukseen. Metallien hitsauksessa ja karkaisussa. |
Butaani. väritöntä, tulenarkaa ja helposti nesteytettävää kaasua.
Elintarvikkeissa isobutaania käytetään lähinnä pakkauskaasuna tai ponneaineena. |
Buteeni. värittömiä, mutta niillä on ominainen hajunsa, ja ne syttyvät herkästi.
Buteenia käytetään muun muassa synteettisen kumin valmistuksessa. |
Butyyni. |
Tavallinen butaani on n-butaani. Haaroittunut butaani on isobutaani.